Re: Satanismi ja lastenkasvatus
Posted: Thu May 10, 2018 10:37 am
Tässä ne edellisestä viestistä puuttuneet liitteet.
Forum Archive - ⛧2010 ⸸2023
https://www.azazel.fi/forum/
Enpä voi sanoa rakastavani viisautta, koska jouduin oppimaan sitä pakosta ja rakkautta ei kai voi pakottaa. En kuitenkaan koskaan lakannut oppimasta ja olen avoin uudelle tiedolle, jopa liikaakin. Filosofia on laaja (ajattelen sitä enemmän kirjallisuutena, kuin käytäntönä, vaikka tietysti joskus teoriasta tulee käytäntö) käsite ja jos käyttäisin seuraavat viisi vuotta sen lukemiseen (ajatustyön lisäksi) voisin olla jonkinlainen asiantuntija, mutta minulla on liiaksi luettavaa aina, koska kiinostus on levittäytynyt laajalle, en siis ole minkään asiantuntija. Listalla on kyllä sitä klassista kamaa myös, sekä renesanssista eteenpäin.Alfalfa wrote:Tämä menee osittain off-topic keskusteluksi — jonka tarkoitus tosin saattaa olla kasvattaa satanistia —, mutta minua kiinnostaisi kuitenkin tietää kuinka pitkälle varaslähtösi on kantanut sinua filosofian suhteen? Mitä ymmärrät filosofialla? Miksi sitä ei voi ottaa vakavasti? Itse olen käsittänyt asian niin, että filo-sofia on kirjaimellisesti viisauden-rakastamista, missä 'sofia' jonakin kiinnitettynä kuitenkin pysyy jatkuvasti päämääränä kun rakastaminen, 'filein' pitää itsensä jatkuvasti avoimena.
Tosiaan, monia filosofioita voidaan ajatella pelkkänä kirjallisuutena, kuten myös menneiden aikojen kirjaa lääketieteestä, jonka tietämys on vanhentunutta. Toisaalta filosofia ei ole aivan kuten lääketiede sikäli, että se tutkii esimerkiksi ajattelun yleisempiä lainalaisuuksia, kuten stoalaisen kategoriateorian 'jokin' (ti) korkeimpana sukuna ja sikäli sellaisena mikä koskee kaikkea jotakin. Ajatus siitä, että 'jokin' olisi vain kirjallisuutta eikä sellaista mitä sovellamme ainakin kaikessa tavanomaisessa havainnossa ei näytä pätevältä. Tietysti sellaisella huomioilla ei ole samalla lailla ns. käytännön sovelluksia kuin vaikkapa jollakin lääketieteen uudella tiedolla, sillä lääkärin ei tarvitse ymmärtää käsitteellisesti että se mitä hän havaitsee on jotakin. Ylipäänsä monien asioiden suhteen joita sovelletaan myös tiedostamatta ei ole välitöntä haittaa vaikka ne käsitettäisiin väärin — kuten jos lääkäri ajattelisi että parannettava syöpä on jonakin suku, huomioimatta että jokaisella suvulla on erottavia tekijöitä, mutta jollakin — jonakin — ei ole. Lääkäri ei nimittäin paranna syöpää qua tiedostamalla syövän jonakin, eikä myöskään siksi että syöpä on jotakin vain jonkin lajina, vaikka se olisi totta ja syövän parantamiseksi olisi välttämätöntä ainakin tiedostamattaan käsittää sen olevan jotakin. Monet asiat jotka ovat tosia ja joita sovellamme käytäntöön, eivät ole sellaisia joiden tietämisestä olisi meille ns. käytännön hyötyä — käytäntö tosin on hyödyllistä vain suhteessa johonkin päämäärään. Se joka pyrkii vaikkapa tietämään tietämisen vuoksi hyötyy tiedostaan vaikka se ei ole kuten parannus syöpään — lääkärin keksimää parannusta pidetään hyödyllisempänä, koska useimmat ihmiset haluaisivat eroon syövästä ja pitävät sellaista toivottavana, mutta vain harvat pitävät toivottavana ja haluavat tietää totuuden yksinkertaisista asioista, joita ei ole välttämätöntä tietää tavanomaisten päämäärien kannalta, vaikka kaikki tavanomaiset päämäärät soveltavat sellaista tietoa tiedostamattaan. Mikään ei estä yhtä ja samaa ihmistä olemasta hyvä lääkäri ja huono filosofi — vastaavasti huono lääkäri saattaa olla hyvä filosofi.Benemal wrote: Filosofia on laaja (ajattelen sitä enemmän kirjallisuutena, kuin käytäntönä, vaikka tietysti joskus teoriasta tulee käytäntö) käsite