ID - Älykäs suunnittelu

[Kenazis]

Lainaan hieman taas kuuluisaa wikipediaa tähän alkuun:

"Älykäs suunnittelu (engl. intelligent design) on näennäistieteellinen näkemys, jonka mukaan "tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla". Se on nykyaikainen muoto kreationisisesta jumalatodistuksesta, mutta eroaa tästä siten, että argumentti määrittelee suunnittelijan tuntemattomaksi. Väitteen historia on kreationismissa."

Pidin kauan älykäs suunnittelu-ideaa aivan pommina johtuen hyvästä propagandasta uus-ateistiselta laidalta. Kyse ei kuitenkaan ole olkiukko-kreationismista. En ole asiaan tästä syystä aiemmin erityisesti perehtynyt ja edelleenkin tätä estää se, että ne varteenotettavimmat teokset ovat lähinnä jotain molekyylibiologien tms. kirjoittamia (ja vielä kielenä näissä englanti). Mitä hieman kuuntelin ja ymmärsin Stephen C. Meyerin perusteluita ID:n puolesta (sekä hänen vastauksiaan yleiseen ID-kritiikkiin), niin älykäs suunnittelu ei ehkä olekaan humpuukina helposti pois heitettävä teoria. Onko joku perehtynyt aiheeseen tai muuten vain kokee mielenkiintoa avautua aiheesta jotain?

[Yinlong]

En ole perehtynyt muulla tasolla kuin tällaisella arkisella pohdiskelulla. Mutta ei mun oikeastaan tee mieli avautuakaan erityisesti, muuta kuin ainakin englanninkielisen wiki-sivuston perustella Stephen C. Meyerista tulee tällainen mielikuva, että hän on fakkiutunut - tavalla tai toisella - saatuun näkemykseen siitä, että ehdottomasti meidän pitää olla jonkin älykkäämmän olennon suunnittelemia. Ehkä tässä nousee vähän samantapainen asia esille kuin taannoin aloittamassani keskustelussa, että mitäs sitten, jos elämme simulaatiossa? Ei se oikeastaan kuin lisää yhden ketjun lisää kysymykseen. Tällä siis tarkoitan sitä, että jos jonkinlainen älyllinen (ainakin alkuunpaneva) tekijä on ihmisillä ja mahdollisesti koko muulla luonto- kasvi- yms. kunnalla, niin kuka sitten pani alulle sen joka laittoi, esim. panspermia teorian tyyppisesti alulle tämän elämän? Tai no, jos sitten kaikki ihmiset olisivatkin jonkinlaisia bladerunner-tyyppisiä androideja evoluutioteorian mukaisesti kehittyneiden eliömuotojen joukossa, niin mitä se sitten tarkoittaa? Ja kuinka paljon se oleellisesti muuttaa asioita? Ja onko sen pohdiskelu tai nimenomaan todisteiden löytäminen tästä mielekästä. Tietysti on aina hyvä, että kaikenlaiset vaihtoehdot ovat ainakin jollain tapaa mukana siihen asti, kunnes ne hyvin todennäköisellä varmuudella voi osoittaa erittäin epätodennäköisiksi.

Mielestäni voi täysin olla mahdollista, että vaikkapa jotain jopa ulkoavaruudesta tullutta ainesta - jossain muodossa - on voinut olla vaikuttamassa tämän planeetan eliöstön muodostumiseen. Miksei? Voi olla ihan mielenkiintoista pohdiskella, olisiko jollain meitä kehittyneemmällä - tai ainakin moiseen kykenevällä - muodolla intressejä tehdä näin? Se esim. voi paljastaa, pitääkö ylipäätänsä elämän - jopa tietoisen sellaisen - lisäämistä tai muuntelemista hyvänä asiana vai koko olemassaoloa jonkinlaisena virheenä tai väliaikaisena poikkeuksena. Tekisikö jokin taho jotain jopa kiusallaan? Vai hippimäisesti? Tietämättään seurauksia? Vai jostain aivan toisesta syystä? Jos kehittäisin laboratoriossa kaikkien aikojen avaruuskatapultin jota voisin tähtäillä lupaavilta näyttäville eksoplaneetoille, lähettäisinkö sinne viruksia ohjaamaan elämää haluamaani suuntaan? En olisi yllättynyt, jos joku ihminen nyt haluaisi.

[Kenazis]

Itselleni jäi mieleen Meyerin juttu siitä, että dna:n sisältämä informaatio on niin monimutkaista, että se viittaa enemmän älylliseen luojaan kuin sattumaan. Ajatellen, että kaikki informaation lähteet, joita tiedämme ovat älyllisiltä luojilta (siis lopulta älykäs luoja on parempi selitys kuin sattuma). En tiedä kuinka pätevä tämä argumentti perimmältään sitten on (ja se tietenkin on huomattavasti paremmin selitetty kuin tuo oma yritelmä). Ja aiemmin on lähinnä kuulunut sellaista elämän synty on sattumaa ja mitään muuta vaihtoehtoa ei järjellisesti voida ajatella. Nyt huomasi, että toisellakin laidalla on jotain ns. fiksuja ihmisiä, joilla mielenkiintoisia argumentteja.

Tässäkin tosin tulee usein vastaan se sama kuin jumalan olemassaoloa puoltavissa argumenteissa, että argumentit lahoavat miltei täysin saman tien, kun johdetaan siitä jokin tietty persoonallinen isä-jumala. "Elämä on älykkään luomisen tulos, joten Kristillinen kolminainen Jumala on totta". Ihan kuin tuossa olisi jokin heikko kohta päättelyketjussa, hmm? Toisaalta eikö kabbalistiset ja teosofiset jne. filosofiset näkemykset viittaa kaikki älylliseen prosessiin eikä sattumaan?

[Wyrmfang]

ID-argumentin ongelma lienee itse kysymyksenasettelussa. Missä mielessä tieteellinen selittäminen voi ylipäätään liittyä sen paremmin suunnitteluun kuin sen puuttumiseen? Tieteellisen selittämisen perusehto kun on, että mitään tällaisia metafyysisiä tai uskonnollisia oletuksia ei tehdä. Valtavirran tieteenfilosofiassa on usein luovuttu jo kausaalisuudestakin metafyysisenä oletuksena ja palattu enemmän Humeen pohjaavaan puhtaasti empiiriseen lähestymistapaan. Tieteen tehtävä kun ei ole vastata kysymyksiin alkusyistä tai tarkoituksista vaan tutkia havaittavia säännönmukaisuuksia.

Toisaalta puhtaasti uskonnollisen tai metafyysisen ajattelun piirissä tuntuu paitsi ylimääräiseltä myös jotenkin isäkompleksiselta ajatella Suurta Suunnittelijaa luonnon taustalle. Itse koen ydinkysymykseksi sen, kuuluuko luontoon itsessään jonkinlainen tahdollinen/mielellinen elementti vai onko tahto/elämä anomaalinen ja palautumaton tapahtuma luonnossa. Tämä on moneen suuntaan leviävä ja ei kovin hyvin analyyttisesti muotoiltavissa oleva kysymys, mutta tieteellisen selittämisen kanssa en näkisi sillä olevan yhteyttä kuin korkeintaan analogisessa mielessä.

[Yinlong]

Itselleni jäi mieleen Meyerin juttu siitä, että dna:n sisältämä informaatio on niin monimutkaista, että se viittaa enemmän älylliseen luojaan kuin sattumaan.

Onhan se monimutkaista - ja nimenomaan sen ihmeellisyyttä sietääkin pohtia. Ei ole minun mielestäni ollenkaan typerää nostaa tätä esille, ehkä enemmänkin on kyse siitä, millaisia johtopäätöksiä siitä tekee ja millä varmuudella. Tietysti populaaristieteellisessä keskustelussa, jota näiden juttujen ympärille aina kehkeytyy, on jotenkin nähtävissä aina sama kaava. Tyyliin, sähkö on ihmeellistä, miten ne elektronit siellä johdoissa meneekään ja lopulta sytyttää putkitelkkariin kuvan tai taulutelevision pikselit räjähtelevät väriloistoon oikein nätisti. En ymmärrä ihan täysin, joten kyseessä täytyy olla jollain tapaa ufojen meille antama teknologiikka. Kvanttifysiikan saralla samaa havaittavissa, ja onhan tässä nähtykin kaikenlaista newage-henkistä, joka ottaa kvanttifyysiset ilmiöt jotenkin henkisellä twistillä. Mielestäni ainakin osittain tässä älykkään suunnittelun keskustelussa on samoja viboja. Kuitenkin on sanottava, että yhtäältä DNA:n (ja RNA:n jne) itsensäsäilyttämiskyky on ihailtavaa suhteessa sen muuntautumiskykyyn. Toisaalta voi ottaa huomioon, että asiana se on ikäänkuin juuri tähän syntynyt. Tästä näkökulmasta on sinänsä mahdollista, että jokin siinä on sellaista, että sillä voi olla kosmisempi klangi, eli jonkinlainen panspermia-skenaario on mahdollista, mutta jokuhan senkin on täytynyt saada aikaan. Tällöin kuitenkin se yksittäinen "ihme" sitten onkin voinut olla alussa harvinaislaatuisempi - eli spontaani syntyminen eri planeetoilla ei ole niin vaadittava ominaisuus. Kuitenkin itse asiassa tähän spontaaniin muodostumiseen on kyllä tullut vahvaa tukea erilaisten laboratoriokokeiden ansiosta, eli ainakin in vitro voidaan sanoa, että sillä on spontaanit taustat.

Ajatellen, että kaikki informaation lähteet, joita tiedämme ovat älyllisiltä luojilta (siis lopulta älykäs luoja on parempi selitys kuin sattuma). En tiedä kuinka pätevä tämä argumentti perimmältään sitten on (ja se tietenkin on huomattavasti paremmin selitetty kuin tuo oma yritelmä). Ja aiemmin on lähinnä kuulunut sellaista elämän synty on sattumaa ja mitään muuta vaihtoehtoa ei järjellisesti voida ajatella. Nyt huomasi, että toisellakin laidalla on jotain ns. fiksuja ihmisiä, joilla mielenkiintoisia argumentteja.

Minullakin ajatukset suuntautuu vähän samoille - tai samansuuntaisille urille näitä asioita pohtiessa. Jotenkin viimeaikoina vain enemmän ajatellut kahta asiaa. 1. Käsityksemme älykkyydestä (ainakin näissä jutuissa, keskusteluissa ja artikkeleissa jotka jotenkin penetroituu julkiseen levitykseen) on monella tavoilla rajoittunut. En usko, että esim. keinoälyssä päästään pidemmälle, ennen kuin osaamme määritellä älykkyyden moninaisemmin, paremmin ja tietyt älykkyyden haarat ytimekkäämmin. 2. Kun puristaa kaiken tämän kaiken yhteen, mielestäni on selvää, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Osittain tämän voi selittää puhtaan materialistisesti. Ei ole ihan mainstream-ajattelua, mutta toisaalta moni Nobel-palkittu fyysikko kannattaa ajattelutapaa, että eri tasoilta siirryttäessä ylemmille, syntyy jo spontaanisti uusia asioita, jotka eivät ole redusoitavissa tai täysin ennustettavissa edellisiltä tasoilta. Sitten on ehkä tämä henkisen elementin ja materian suhde. Esim. ihan hyviä kysymyksiä on nostettu esille vaikkapa David Chalmersin (koska näkyvä hahmo) yms. toimesta, eli miten oikein tämä ei-materialistinen elementti (tarkoitan että oli se henkeä, ideaa tai kaikkea ja muuta), jos siis itsessään olemassa (itse tuppaan ajattelemaan, että se on) nivoutuu maailmankaikkeuteen ja materiaan. Mielestäni oikeastaan jotkut okkultistiset suuntaukset ja ehkä keskiajan filosofit ovat ihan hyvin tunnistaneet näitä ongelmia, ja ehkä juuri siksi jotkut näistä ajatuksista on uudelleen nousseet pinnalle. Itsekin erehdyin lukemaan kesälomalla Giardano Brunoa, mutta pitäisi varmaan tutustua vielä enemmän. Mutta siis liittyy tähän sanomaasi: "Toisaalta eikö kabbalistiset ja teosofiset jne. filosofiset näkemykset viittaa kaikki älylliseen prosessiin eikä sattumaan?"

Tässäkin tosin tulee usein vastaan se sama kuin jumalan olemassaoloa puoltavissa argumenteissa, että argumentit lahoavat miltei täysin saman tien, kun johdetaan siitä jokin tietty persoonallinen isä-jumala. "Elämä on älykkään luomisen tulos, joten Kristillinen kolminainen Jumala on totta". Ihan kuin tuossa olisi jokin heikko kohta päättelyketjussa, hmm?

Nii-in, tätä oikeastaan aikaisemmalla viestilläni tavoittelin...

[Yinlong]

Toisaalta puhtaasti uskonnollisen tai metafyysisen ajattelun piirissä tuntuu paitsi ylimääräiseltä myös jotenkin isäkompleksiselta ajatella Suurta Suunnittelijaa luonnon taustalle. Itse koen ydinkysymykseksi sen, kuuluuko luontoon itsessään jonkinlainen tahdollinen/mielellinen elementti vai onko tahto/elämä anomaalinen ja palautumaton tapahtuma luonnossa. Tämä on moneen suuntaan leviävä ja ei kovin hyvin analyyttisesti muotoiltavissa oleva kysymys, mutta tieteellisen selittämisen kanssa en näkisi sillä olevan yhteyttä kuin korkeintaan analogisessa mielessä.

Virkistävää kun edelliset höpötykseni voi kiteyttää näin kauniisti Vähän tämän suuntaista yritin hapuilla... Eli oon samoilla linjoilla.

[Yinlong]

Siltä varalta, että joku tykkäsi tästä ketjusta tai edes sen teemoista... Osui seuraava artikkeli silmään, joka tavallaan valottaa asioita vähän eri näkökulmasta, mikä (ja siis tämä artikkeli) tietysti sopii satanisteille, jotka myös pohtivat ainakin populaaritieteellisiä teemoja: Tosin englantia tarvitaan / Phys.org

[A.A.]

ID on pseudotiedettä. Mikään tieteellisesti varmennettu teoria ei todista, että kaiken taustalla on älyllinen suunnittelija. Älykkään suunnittelijan idea on metafysiikkaa, ei varsinaista kovaa fysiikkaa. ID todistelut eivät täytä tieteellisiä kriteerejä.

[Kenazis]

ID on pseudotiedettä. Mikään tieteellisesti varmennettu teoria ei todista, että kaiken taustalla on älyllinen suunnittelija. Älykkään suunnittelijan idea on metafysiikkaa, ei varsinaista kovaa fysiikkaa. ID todistelut eivät täytä tieteellisiä kriteerejä.

Pelkkä kova fysiikka ei kykene selittämään maailmankaikkeutta ja kokonaisuutta. Siitä olen samaa mieltä, että älyllisen suunnittelijan olemassaolon perustelut (tai perustelut sitä vastaan) eivät ole luonnontieteen alueelle kuuluvaa tutkimusta.