1) Asioilla voi ajatella olevan erilaisia eroja: matemaattisen entiteetin ja koiran välinen ero, kahden partikkelin välinen ero, ihmisen X ajatuksen Z ja ihmisen Y hammassäryn välinen ero jne. Miksi siis "erilaiset erotukset" olisivat pohjimmiltaan samaa? Tätä voidaan lähteä kehittämään, että erilaisten erotusten väillä on ero, joka onkin ykseys, mutta aina voidaan johtaa loputtomasti erotusten välisiä erotuksia, jolloin päädytään ikuiseen regressioon, mikä ei ratkaise lopulta mitään. Ikuisen regression voi senkin perustella ykseydellä, mutta yhtä hyvin äärettömällä substanssien määrällä, eikä kumpikaan viimekädessä poista ongelmaa.Nefastos wrote:Xenos wrote:mielestäni ykseys-argumentti on joka tapauksessa lopultakin uskonvarainen kannanotto
Jos seuraava kannanotto on mielestäsi uskonvarainen, kertoisitko vähemmän uskonvaraisella esityksellä, millä sen kumoat...
Fosforos wrote:Kahta erossa toisistaan ei voi olla, tai jos voisi, niin silloin meidän ykseytemme erossa tuosta toisesta olisi meille ainoa ykseys ja tuo toinen olematon; jos se olisi havaitsematon niin konkreettisille, älyllisille kuin henkisille aisteille, ei sitä voisi laskea olevaksi.
2)Jos emme kykene millään keinolla havaitsemaan jotain asiaa / substanssia X, niin sillä ei ole meille merkitystä, vaikka se olisikin olemassa. Multiversumi-teorioita on esimerkiksi kritisoitu siitä, että vaikka toisia universumeja olisi, niin ei niitä edes teoriassa voisi tutkia millään, jolloin niiden olemassaololla ei ole meidän näkökulmastamme relevanssia. Se, että jollain asialla ei ole meille merkitystä sinänsä ei kuitenkaan sulje pois sen eksistenssiä. Substansseja voi siis periaatteessa olla mikä tahansa määrä, mutta niitä ei välttämättä voi tavoittaa millään tavalla.
3)Mitä edes ovat nuo konkreettiset, henkiset ja älylliset aistit? Eikö niihin voisi periaatteessa lukea kuuluvan mitä tahansa? Mitä, jos onkin niin, että maailman eri substanssit kykeni havaitsemaan vain eräs 1600-luvulla elänyt puolalainen talonpoika, jolla oli kehittynyt syystä tai toisesta meille tuntematon aisti, ja joka vei nämä salaisuudet mukanaan...
Tässä nyt muutama argumentti tuota lainausta vastaan; en väitä että nämä olisivat ongelmattomia tai ettei näistä löydä mitään uskonvaraista (se, mikä koetaan kyseenalaistamattomaksi aksioomaksi on uskonvaraista, ja logiikassa nyt vaan on aina tiettyjä aksioomia). Pointtini ei missään vaiheessa ollut pyrkiä kumoamaan ykseys-periaatetta, vaan tiedustella, millä perustein yksittäiset henkilöt ovat sen valinneet, kun näen edelleen ettei se ole ongelmista vapaa, totaalisen varma ajatustapa. Olen täällä aikaisemminkin kirjoittanut siitä, että uskolla on suunnaton merkitys ihmiselämälle, eikä se ole automaattisesti perustelematonta, kuten Wyrmfang totesikin, saati sitten negatiivista.