Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Veljille esitetyt kysymykset.
User avatar
Kenazis
Frater
Posts: 953
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Kenazis » Fri Jun 08, 2018 11:38 am

Kysymys yleisesti kaikille Azazelin Tähden jäsenille.
Mikä arkkityyppi/Jumaluus/Jumalhahmo jne. puhuttelee sinua eniten? Miksi? (ja mikä ei?)
Mikä traditio/mytologia puhuttelee sinua eniten? (ja mikä ei?)

Ei tarvitse olla mitään syvä-analyysia - mutta saa olla sitäkin.
"In darkness let me dwell, The ground shall sorrow be..."
Kavi
Frater
Posts: 318
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Kavi » Fri Jun 08, 2018 4:03 pm

Jostain syystä islamilainen maailma on alkanut kiinnostaa enenevissä määrin.
Koen juuri Ibliksen hahmon huomattavasti rikkaamaksi näissä tarinoissa, vaikka samanlaista Shaytanin vastustusta taitaa islamin syvissä riveissä olla kuin kristityilläkin.
Psalmit, Korkeaveisu, Saarnaaja jne. ovat nykyisin myös sellaista tavaraa, joissa koen samanlaista ulottuvuutta kuin arabialaisessa, että persialaisessa runoudessa.
Leyla ja Majnun, Khosrow ja Shirin etc.

Kaikki ei ala ja pääty kirjoihin, vaan jatkuu myös muilla taiteiden alueilla, joiden korkeakulttuurisia arvoja suuresti myös ihailen.
Musiikki on ennen muuta myös filosofiaa, ei pelkästään ulkomusiikillisia vaikutteita kerännyttä estetiikkaa, vaan esoteriaa. Tämä tosin riippuu täysin henkilöstä keltä sitä kysytään.

Oma itse-uhrautuva asenteeni on ajanut minua kohti tätä, epäilisin.
Jännä että hindulaisuudesta ei esimerkiksi ole tullut itselleni sen isompaa juttua, vaikka Bhagavad Gitaa tuli lukioaikana luettua paljonkin.
7&8
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 454
Joined: Thu Jan 09, 2014 5:27 am

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Smaragd » Fri Jun 08, 2018 8:35 pm

Feminiini jumaluus on vaatinut huomiotani jo pidemmän aikaa. Nyt erityisemmin Kuun muodoissa.

Traditioista puhuttelee kenties kaikkein eniten kristillinen jonkinasteisella "pakana" taustalla, kuten nyt tuosta kuusta voi päätelläkkin. Luulen tähän vaikuttaneen se että kristilliseen traditioon on kasvanut, sitä vastaan on kapinoinut, sen symboleissa on haudannut sukua ja on näin täynnä henkilökohtaisimpia siteitä.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1772
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby obnoxion » Sat Jun 09, 2018 8:37 am

Okkultismi hengellisyyteni tekijänä on olennaisimmillaan tietoista synkretismiä, joka punoo yhteyksiä kunnianarvoisten traditioiden lisäksi myös legendaariseen, taikauskoiseen, kansanomaiseen, runolliseen ja unenomaiseen. Sen läpitunkema hengellisyys ei riitele ympäristönsä kanssa, vaan asettuu kuin vesi kaikenmuotoisiin astioihin, säilyttäen silti muodottomuutensa.

Keskeiseksi perinteeksi on noussut tantrisuus, josta olen löytänyt täsmälleen ne asiat joita nuorempana etsin intuitiivisesti länsimaisesta satanismista. Tantrisuuden myötä ovat hindulaisuuden, buddhalaisuuden, veedalaisuuden ym. taustalla vaikuttava paljolti yhteinen mytologia nousseet olennaiseksi. Tantrisuus on vaikea määritellä, mutta itse näen että tuossa määritelmässä on painotuttava intuitiivinen ja supra-rationaalinen. En koe että tantrisuuden määritelmässä keskeisintä ainesta olisivat historialliset tai maantieteelliset tekijät, vaan se on universaalia hengellisyyttä joka voi olla yhtä relevantti tapa harjoottaa luterialisuutta kuin shaivalaisuutta. Tantrisesta kristinuskon harjoittamisesta sellaisena kuin itse sen käsitän pidän hyvänä esimerkkinä William Blakea, joka sai minut teini-ikäisenä vakavasti kiinnostumaan Raamatusta ja uskonnosta.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3435
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Nefastos » Mon Jun 11, 2018 5:30 pm

Kenazis wrote:Mikä arkkityyppi/Jumaluus/Jumalhahmo jne. puhuttelee sinua eniten? Miksi? (ja mikä ei?)


Yleisesti: Lucifer-Venus. Mutta tällä hetkellä olen päässyt tekemisiin Mars-planeetan toisen arkkityyppipuolen kanssa tavalla, joka lupailee pitkän syklin päättymistä. Olen tästä hyvin innostunut. Mars on aina ollut minulle seitsenäisen arkkityyppirakenteemme vierain, epämiellyttävin planeetta, vaikka olenkin joutunut paljon sen kanssa tekemisiin. (Oma okkulttinen herätykseni teosofiaan nousi juuri tästä, ja nimenomaan Mars-mytologiaan Azazel-sijaisuhritematiikkakin kuuluu, eli se on osaltaan myös seuran "suojelusjumala".)

Tai jos poiketaan hieman planeetta-arkkitypiikasta, hämärän (ei niinkään pimeyden) hahmot faustilaisissa tarinarakenteissa. Olen aina kokenut tavatonta viehtymystä tähän Faust-Mefistofeles -, tai Antikristus-Apollonios -yhteyteen, jossa opetus kipunoi esiin nimenomaan hämärässä kohdatusta yhteydestä mestariin, joka maailman silmissä jää puolivarjoon fiktiiviseksi olemukseksi.

Kenazis wrote:Mikä traditio/mytologia puhuttelee sinua eniten? (ja mikä ei?)


Mitä tulee sisältöön, eniten minua puhuttelee vanha hindulainen perinne uskomattoman syvine maagisine ja metafyysisine esityksineen. Tällä hetkellä hyvin vähäisellä huomiolla puolestaan on, ja on jo pitkään ollut, oma suomalainen mytologiamme. Mutta sitä iloisempi olen siitä että aikanaan - aika tarkalleen 20 vuotta sitten – pääsin intensiivisesti kosketuksiin suomalaisen myyttiperinteen kanssa ja oivalsin, mistä sen omaleimaisessa kauneudessa on kyse. Tutkin paljon Kalevalaa ja saumakohtiin kuuntelin Amorphista. Noiden 90-luvun suomalaiskansallisen esoterian tunnelmointieni jälkeen olen hyvin vähän palannut sen tutkimiseen, mutta olen kiitollinen siitä että olen päässyt sisään pohjoisen myyttiperinteen mielenmaisemaan, johon muuten en oikein osaa samaistua.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Kenazis
Frater
Posts: 953
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Kenazis » Tue Jun 12, 2018 8:54 am

Arkkityypeistä itselleni läheisimpiä on olleet äärimmäisyyksiin ja/tai rajatiloihin liittyvät hahmot. Äärimmäisen raskaat, kylmät ja pimeät (Saturnus, Saatana, Angrboda), ekstaattiset ja palavat hahmot, kuten Kali ja Surtr. Rajatiloihin voisin myös liittää ns. trickster-jumalat kuten Lokin, jotka pakenevat luokittelua ja ovat jollain tapaa ylhäisen yksinäisiä hahmoja. Kaikkiin näihin varmaankin lopulta omalta kohdalta liittyy se äärimmäisen toiseuden mysteeri, jonka koen samalla olevan vahvasti linkittynyt vihkimykseen.

Yhdyn vahvasti obnoxionin ”okkultismi tietoisena synkretisminä” – ajatteluun. Samoin tantrisuus taitaa olla itselleni aika luonnollinen näkökulma, vaikka en vielä siihen ole vahvasti perehtynyt. Aina, kun olen lukenut tantrasta jotain, tai tantriseksi luokiteltavaa materiaalia, on se resonoinut vahvasti oman asenteen kanssa. Tämä on aihe, johon tulen tutustumaan lähitulevaisuudessa paremmin.

Itselläni vuorottelee pitkälti muutamat eri traditiot ja mytologiat, jotka imaisevat maailmaansa ja jäävät sitten taas hetkeksi taustalle toisen ottaessa paikan. Skandinaavinen mytologia ja buddhalaisuus eri muodoissaan ovat olleet jo kauan tällaisia. Aiemmin olin paljon myös kiinnostunut Persian mytologiasta, mutta se on enemmän tai vähemmän hiipunut mielenkiinnon kohde. Hindulaisuudesta myös yogaan liittyvät asiat ovat kiinnostaneet pitkään. Suomalainen mytologia ei ole koskaan jostain syystä sytyttänyt minkäänlaista kiinnostusta. Yksi syy voi olla sen maanläheisyys/ihmismäisyys. Nykyään kristillinen traditio/teologia on suuri kiinnostuksen kohde (aihepiiri, johon 15-vuotta sitten en olisi koskenut pitkällä tikullakaan), erityisesti katolilainen traditio. Myöskään Islam ei ole herättänyt kiinnostusta. Olen huomannut, että kulttuurisella kontekstilla ja tyylillä on itselleni vaikutusta. Esim. Kristillisyys, joka kiinnostaa on erityisesti eurooppalaista laatua, kun taas jokin Afrikan kristillisyys ei kiinnosta oikeastaan lainkaan. Ei siinä, että näkisi toisen millään lailla paremmaksi, mutta en ole koskaan kokenut minkäänlaista vetovoimaa, kiinnostusta tai yhtymäpintaa esimerkiksi Afrikan kulttuuriin, perinteisiin, myytteihin, uskontoihin jne.
"In darkness let me dwell, The ground shall sorrow be..."
obnoxion
Sodalis
Posts: 1772
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby obnoxion » Tue Jun 12, 2018 10:08 am

Arkkityypin osalta olen tuntenut vetoa mustiin jumalattariin. Yhdeksän vuotiaana tein puukäsityötunnilla tuolin johon oli mustalle pohjalle tehty naispaholainen ja silmä kolmiossa. Teini-iässä minulla oli eräänlainen kohtaamiskokemus valkea neidon kanssa, joka ilmeisesti on verrattain tyypillinen psykologinen ilmiö juuri yläkoulu-ikäisillä pojilla. Nuoruusvuosina Hekate oli keskeinen jumalatar. Dhyana-meditaatiossa aikoinaan koin joitakin onnistumisia erään Kali-jumalattaren mantran kautta, ja tantriset jumalatar-sarjat (kymmenen mahavidyaa, 64 jooginia, kahdeksan äitiä) ovat keskeisiä. Minuun ovat vedonneet yleensä monikasvoiset arkkityypit, sellaiset joihin liittyy sekä transendenssia että kansanomaista tavoitettavuutta.

Kashmirisn shaivismin myötä olen löytänyt myös väylän maskuliiseen jumaluuteen Shivan kautta. Indo-eurooppalaisista jumalista Poseidon-Varuna on tuntunut henkilökohtaisesti läheiseltä, sosiaalisesti samaistuttavampi on siivekäs, kasvonsa pois kääntävä ja näkymättömäksi tekevään koirannahkakypärään pukeutuva Haades.

Minulle suomalainen perinne on jokseenkin läheinen, sillä Krohnin "Suomalaisten runojen uskonto" teki minuun teini-iässä lähtemättömän vaikutuksen, ja nyt onki mukavasti tullut uusia julkaisuja vanhoista loitsulauluista, joita olen aikoinan opetellut hieman ulkoakin. Hyperborealainen shamanismi ylipäätään on käytännöiltään minulle ominta aluetta. Viime aikoina olen pannut merkille tiettyjä yhteyksiä afro-karibialaisiin perinteisiin kuten quimbandaan, palo-mayombeen ja tällaisiin, sillä molemmissa esivanhemmat ja henget ovat kultin keskiössä, kun jumala on etäisempi hahmo.

Nyt olen alkanut tutkia viimeistä kahta suurta aihetta jotka aiemmin olen vältellyt, eli viikinkien ja Amerikkojen intiaanien traditioita. Synkretismin kannalta olen erityisen kiinnostunut muinaisesta Kushanin valtakunnan uskonnollisuudesta, sekä yleisemmin silkkitien uskontojen vuorovaikutuksista. Kristinusko, juutalaisuus ja tällä hetkellä etenkin shiialainen ja persialainen islam ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Myös yhdysvaltojen Eurooppaa uskonnollisempi ilmapiiri on alkanut viimevuosina kiinnostamaan merkittävästi, ja sitä kautta kaikki siellä harjoitettavat uskonnot herätysliikkeistä voodoohon.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 926
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Insanus » Tue Jun 12, 2018 5:49 pm

Kuten Kenazista, minuakin puhuttelee apollonisen ja dionyysisen voiman äärimmäisyydet ja voisi sanoa että näiden yhdistämisessä näen jonkinlaisen meditaation ja riivauksen samuuden. Teininä ajattelin roviolla palamista parhaana tapana kuolla ja myös kristillinen helvetti oli samalla tavoin hallitsemattoman elinvoiman kuva, jossa erityisen kaunista oli juuri se miten synnistä tuomittu palaa tulessa eikä tuli hänessä. Toisaalta löydän jotain sukulaisuutta myös aghoreiden maailmalliseen nihilistisyyteen verhottuun henkisyyteen ja ikään kuin kätkettyyn voimaan siinä että jättää kumartamatta tyhjälle seinälle. Ennen kaikkea pidän jännitteitä ja suhteita suuremmassa arvossa kuin olenuksia joiden välillä suhteet ovat.
Myrkky sattuu siihen jolla on haava.
User avatar
Thelithiz
Posts: 171
Joined: Mon Apr 11, 2016 10:04 am

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Thelithiz » Wed Jun 13, 2018 8:09 am

Ensinnä tulee mieleen skandinaavinen perinne ja itse Odin. Kai siinä kiehtoo itsensä uhraaminen itselleen, magia, viisaus ja riimut, kiltteys ihmisille, ja samankaltaisuus muihin samantapaisiin jäbiin.

Se mistä En ole koskaan pitänyt, on tämä juutalaisten sotaisa heimojumala, jonka "käsky" oikeuttaa mihin hirmutekoihin tahansa. Myös kristinusko Jeesuksineen on ollut kovin etäinen, mutta ehkä ymmärrän nyt paremmin niitä ja ihmisten tarvetta uskonnolle.
User avatar
Kenazis
Frater
Posts: 953
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Puhutteleva traditio ja arkkityyppi

Postby Kenazis » Wed Jun 13, 2018 1:24 pm

OBNOXION - Suosituksia minulta viikinkeihin liittyen R. I. Page (Chronicles of the Vikings) ja Hilda Roderick Ellis Davidson (Myths and symbols in Pagan Europe, Road to Hel & Gods and Myths of Northern Europe).
Nuo on käsittääkseni akateemisia ja arvostettuja teoksia eikä sellaista "new-age"-meininkiä mitä tuolla kentällä paljon on.
Amerikan Intiaanit, sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan (mutta erityisesti Pohjois-Amerikan), on myös kiinnostanut, mutta jäänyt todella vähälle huomiolle toistaiseksi.

INSANUS – Aghorit oli jossain välissä ihan oman mielenkiinnon keskiössä, mutta ei enää samalla lailla. Jotkin piirteet ja ideat heillä tosin on sellaisia, jotka koen läheisiksi ja sellaisiksi, joita ei muissa perinteissä ole samalla tavalla ”tajuttu”.

Thelithiz – itse olen Odinnin hahmon ymmärtänyt aika välinpitämättömäksi ihmisiä kohtaan. Odinnia ei muutenkaan kai palvottu etäisyytensä vuoksi samalla lailla kuin esim. Thoria on palvottu. Mielenkiintoista myös mainitsemasi sotaisa juutalaisten jumala, sillä Odinnin moni/eräät yhdistää ilmaisuksi samasta arkkityypistä kuin Yahven.
"In darkness let me dwell, The ground shall sorrow be..."

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests