Karma ja reinkarnaatio

Veljille esitetyt kysymykset.
Segel
Soror
Posts: 62
Joined: Thu Jan 04, 2018 5:06 pm
Location: Helsinki

Karma ja reinkarnaatio

Postby Segel » Fri Jan 12, 2018 11:59 pm

Hei!

Mikä on teidän näkemys karmasta? Koetteko, että hyvät ja pahat teot manifestoituu tässä elämässä vai reinkarnaation kautta? Vaiko kenties molemmin päin?

Entäs mikä on teidän näkemyksenne teoriasta, jossa ajatellaan ennen syntymää sielulla olevan mahdollisuus valita koettelemukset, "oppitunnit" ja esimerkiksi asettua uudelleen syntyessään edellisessä elämässään vihaamaansa, hyväksymättömäänsä "rooliin". Siitä, että sielu ei tunne hyvää eikä pahaa, vaan ne olisi persoonallisen olemuksen ns. mieltymyksiä? Moraali ruumiiksi tulemisen rakentamaa? Edellisessä elämässään esim. hyväksikäytetty ihminen, joka ei ole antanut mielessään armahdusta hyväksikäyttäjälleen, syntyykin seuraavassa elämässä hyväksikäyttäjänä, jotta oppisi tuntemaan ongelman lähtökohdan ja asettumaan näin toisen asemaan? Ja toisin päin.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3314
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Nefastos » Sun Jan 14, 2018 5:17 pm

Opendor wrote:Mikä on teidän näkemys karmasta? Koetteko, että hyvät ja pahat teot manifestoituu tässä elämässä vai reinkarnaation kautta? Vaiko kenties molemmin päin?


Sekä että, ja vielä lisäksi kuolemanjälkeisissä tiloissa. Mutta tämä ei tapahdu mekaanisesti, vaan taustalla, ennen kaikkea psyyken taustarakenteiden tasolla. Asia ei tapahdu yksinkertaisella "löin universumia joten minua lyötiin" -tavalla, vaan hyvin paljon mutkikkaammin osana prosessia, jossa mieli oman yliminärakenteensa kautta vähitellen muokkaa itseään.

On kyllä olemassa erikoistapauksia, jolloin karman vaikutus voi olla äärimmäisen nopea & alleviivattu (löin universumia & minua lyötiin). Tällöin kyseessä on yleensä okkultistin tai muuten omaan prosessiinsa hyvin ankarasti energiaa kohdistavan ihmisen henkilökohtaisella energetiikallaan mahdollistama erityisrakenne, eräänlainen sopimus alitajunnan kanssa. Se toimii usein kuitenkin vain tietyissä puitteissa, sillä myös piilotajuisella puolella on "mustat pisteensä", joita se vielä ei ole valmis rekisteröimään. Sama koskee myös positiivista karmaa, joka voi yhtä lailla lykkäytyä tulevaisuuteen, kunnes mielen piilotettu osa on valmis käsittelemään ko. asioita.

Opendor wrote:Entäs mikä on teidän näkemyksenne teoriasta, jossa ajatellaan ennen syntymää sielulla olevan mahdollisuus valita koettelemukset, "oppitunnit"


Jatkaen yllämainittua: sitä ihmisen persoonallista "minää" jota täällä elämme ei ole sellaisenaan olemassa ennen syntymää. Eräänlainen versio "yliminästä" (superego) kuitenkin on, ja se tavallaan todellakin valitsee "kohtalonsa".

Opendor wrote:esim. hyväksikäytetty ihminen, joka ei ole antanut mielessään armahdusta hyväksikäyttäjälleen, syntyykin seuraavassa elämässä hyväksikäyttäjänä


Asia ei toimi näin. Mielellä ei ole velvollisuutta tulla armoautomaatiksi, vaan empatian & anteeksiannon elävä kehittäminen on paljon syvempi prosessi. On aivan mahdollista että esimerkiksi pyhimys (siis äärimmäisen korkealle eettisessä kehityksessä yltänyt olento) voi antaa anteeksi jonkin itseään hyvin faktisesti syvältä vammauttaneen kokemuksen, mutta ajatella että universumi ikään kuin vaatisi meitä painamaan asioita villaisella ei pidä paikkaansa.

Hyvin usein "anteeksianto" on mielen pintatasoon juuttunut asia, ja todellinen anteeksiantaminen on eräänlaista päivittäistä joogaa, joka vasta hyvin vähitellen, vuosien & vuosikymmenten työllä, painautuu yhä syvemmälle mielen piilotajuisiin osiin. Ja tämä pätee paljon kevyempiin loukkauksiin kuin kidutuksen tai seksuaalisen hyväksikäytön tapaisiin, psyykettä äärimmäisellä tavoin vammauttaviin psykologisiin traumoihin.

Karma ei ole sellainen makkarakone johon toisesta päästä syötetään jotain ja joka toisesta valmistaa tasapaksun tuotteen, vaan kuten on sanottu, "lakien laki". Toisin sanoen, maailmankaikkeuden kaikki lait toimivat karman laiksi kutsutulla hologrammi- ja reflektioperiaatteella. Tämä taas johtuu siitä että niin kutsutun ulkoisen maailman separatismi on viime kädessä harhaa; brain in a vat -teoria on lähempänä esoteerista todellisuutta.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Malja
Posts: 13
Joined: Thu Aug 03, 2017 10:35 pm

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Malja » Sun Jan 14, 2018 9:32 pm

Nefastos kirjoitti :
On kyllä olemassa erikoistapauksia, jolloin karman vaikutus voi olla äärimmäisen nopea & alleviivattu (löin universumia & minua lyötiin). Tällöin kyseessä on yleensä okkultistin tai muuten omaan prosessiinsa hyvin ankarasti energiaa kohdistavan ihmisen henkilökohtaisella energetiikallaan mahdollistama erityisrakenne, eräänlainen sopimus alitajunnan kanssa.
Jos tällaista on päässyt tapahtumaan, voiko sitä sopimusta mitenkään muuttaa? Olemalla armollisempi itseään kohtaan?
User avatar
Heith
Sodalis
Posts: 2481
Joined: Fri May 31, 2013 12:54 pm

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Heith » Sun Jan 14, 2018 9:39 pm

Yleisesti ottaen, olen samoilla linjoilla Nefastoksen kanssa.
Opendor wrote: Entäs mikä on teidän näkemyksenne teoriasta, jossa ajatellaan ennen syntymää sielulla olevan mahdollisuus valita koettelemukset, "oppitunnit" ja esimerkiksi asettua uudelleen syntyessään edellisessä elämässään vihaamaansa, hyväksymättömäänsä "rooliin". Siitä, että sielu ei tunne hyvää eikä pahaa, vaan ne olisi persoonallisen olemuksen ns. mieltymyksiä? Moraali ruumiiksi tulemisen rakentamaa? Edellisessä elämässään esim. hyväksikäytetty ihminen, joka ei ole antanut mielessään armahdusta hyväksikäyttäjälleen, syntyykin seuraavassa elämässä hyväksikäyttäjänä, jotta oppisi tuntemaan ongelman lähtökohdan ja asettumaan näin toisen asemaan? Ja toisin päin.
Esimerkkisi on hyvin äärimmäinen, eikä tässä voi oikein vastata kuin jokseenkin äärimmäisesti.

Minusta ajatus siitä että universumi jotenkin "velvoittaisi" antamaan anteeksi vammauttamisen (eli, esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön) tai "kouluttaisi" henkilöä jonkun traumatisoivan kokemuksen avulla on täysin absurdi. Henkilö kuka hyväksikäyttää toista olentoa seksuaalisesti, on väärinymmärtänyt seksuaalisuuden. Karman kanssa tällä ei ole tekemistä ja on mielestäni vaarallista ajatella että universumi näin toisaalta rankaisee ja toisaalta ikään kuin oikeuttaa johonkin ("no, enhän minä tälle mitään voi koska tällaiseksi minut on tarkoitettu") jolloin henkilö ei joudu ottamaan teostaan vastuuta ns. oikeassa elämässä ja esimerkiksi tunnistamaan vahingollista käytösmalliaan mihin hakisi apua.

Sen sijaan on epäilemättä totta että käyttäytymismallit periytyvät -eli esimerkiksi jos kokee lapsuudessaan väkivaltaa, on todennäköisempaa että kopioi tätä mallia kuin että jos sellaista kokemusta ei ole, koska sellaisen asian on oppinut. En myöskään usko että hyväksikäyttäjä pystyy samaistumaan hyväksikäyttämänsä henkilön asemaan (mikä vaatisi aitoa empatiaa) vaan hän todennäköisemmin kokee olevansa oikeutettu tekoonsa tai yksinkertaisesti kykenemätön hillitsemään itseään toiselle aiheuttamastaan vahingosta huolimatta joten tältäkin kannalta tarkasteltuna kysymys on mielestäni aseteltu vinoon.

Erästä seuraveljeä lainatakseni, "ei ole väärin vihata vihattavia tekoja". Ja hyväksikäyttö epäilemättä on vihattava teko. Tästä tullaankin seuraavaan asiaan, eli itse vihaan mikä yleisesti käsitetään ainoastaan negatiiviseksi tunteeksi. Viha voi silti olla mainio apu, jonka avulla voi hajottaa esimerkiksi vanhentuneen, vahingollisen psykologisen rakenteen. Viha voi olla siis myös luovaa, sekä voimauttavaa ja positiivista hetkellisesti ja tarkasti käytettynä. Sen sijaan vihaan jääminen aiheuttaa ongelmia.

Menen tapani mukaan taas aika tavalla off-topiciin.

Oli kysymyksessä mikä tahansa juttu on mielestäni vaarallista suunnata polulle mikä ilmaisee että kukaan meistä on minkäänlainen karman pyöveli. Toisen kärsimys ei saa olla toisen laupeusharjoite.
Tähti
Posts: 173
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Tähti » Mon Jan 15, 2018 10:57 am

On varmasti paljon muitakin tekijöitä kuin karma, itsellä ainakin ollut välillä taipumusta ajatella kaikki asiat pelkästään yhden termin kautta, esim karman. Esim kehitys lisäksi, tietty joissain tilanteissa se voi tuntua ainakin vaikealta hyväksyä. Monesti kyllä sanotaan että paha karma saa monesti semmoisille poluille, mitkä ei tunnu niin kehittäviltä, eli suuri osa ajasta voi mennä lähinnäkin elämän kanssa kamppailuun silloin. Ilman jonkinlaista kehityksen tuntua saattaisi elämä kuitenkin tuntua ikävältä. Karmakin voi monesti toimia kehityksen juoksupoikana.

Liiallisen karmaan uskomisen seurauksena voi pitää esim Intian kastilaitosta. Myöskin kasveilla on joitain sairauksia, eikä niiden voi oikein ajatella tehneen mitään pahaa, eli kaikki ei aina johdu välttämättä karmasta, mielestäni se todistaa myös sattuman vaikutuksesta. Eli jonkin verran voi olla varmasti sattumaakin tapahtumissa.

Myöskin vähän epärealistista ajatella että kaikki menisi karman seurauksena täsmälleen yksi yhteen, muutenhan olisi ikäänkuin äärettömästi jatkuva kierre. Ehkä jotain armon käsitettäkin voi miettiä samassa yhteydessä, ja toisaalta voi varmaan ainakin ajatella että myös hyvä karma voi korvata aika paljon. Erikoista olisi jos karmaa ajattelisi jotenkin fanaatikkona, jos esim tekee 4 koetta, ja niistä 3 saa aikaan paljon hyvää, mutta yksi epäonnistuu, niin tuleeko karmaa tuosta yhdestä epäonnistuneesta.

Myöskin jos tietäisi aina täsmälleen mistä mikäkin johtuu, niin voi olla että elämä menettäisi jännittävyytensä, seikkailun tunnun.

Sliding scale of free will vs. Fate
http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/M ... WillVsFate
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3314
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Nefastos » Thu Jan 18, 2018 3:43 pm

Malja wrote:
On kyllä olemassa erikoistapauksia, jolloin karman vaikutus voi olla äärimmäisen nopea & alleviivattu (löin universumia & minua lyötiin). Tällöin kyseessä on yleensä okkultistin tai muuten omaan prosessiinsa hyvin ankarasti energiaa kohdistavan ihmisen henkilökohtaisella energetiikallaan mahdollistama erityisrakenne, eräänlainen sopimus alitajunnan kanssa.

Jos tällaista on päässyt tapahtumaan, voiko sitä sopimusta mitenkään muuttaa?


Hyvä että käytit sanaa "muuttaa", eikä "purkaa", koska sellainen tuskin voisi onnistua. Mutta ensinmainittu on mahdollista.

Malja wrote:Olemalla armollisempi itseään kohtaan?


Tämä on hyvä lähtökohta. Mutta vaatii hyvin sisukasta työskentelyä neljän eri tekijän kanssa, jotta "vaikea Ego-suhde" saataisiin korjattua, ja universumi lakkaisi "lyömästä takaisin" kohtuuttomalla tavalla. Nämä neljä tekijää ovat:

1) "Korkeampi minä" (esoteristin Ego isolla alkukirjaimella; ~superego/yliminä)
2) "Alempi minä" (esoteristin kâma rûpa eli eläinminä; ~id)
3) Toiseus muissa ihmisissä (& muualla itsen ulkopuolella, esim. eläimissä)
4) Jumala (Henki, Pyhyys, kosmologinen ydin)

Mainitsemasi armollisuuden itseä kohtaan on ilmennyttävä tavalla, joka on tasapainossa myös kohtien 2-4 kanssa. Muutoin vihollistunut Ego kykenee, toimien piilotajuisesta osastamme lähtien, vetämään meidät tilille kohtuuttoman ankarasti yhä uudelleen. Tuolle Egolle, joka on paitsi ihmisen sisäinen mestari, myös hänen sisäinen saatanansa, ei ole merkitystä sillä kärsiikö ulkoinen ihminen vai ei. Niinpä sitä on turha yrittää maanitella tai hieroa sovintoa sen kanssa: sen tapa nähdä asiat on liian erilainen kuin ihmisen tietoisella mielellä. Siitä huolimatta se on "minä" vielä paljon enemmän kuin tämä ulkoinen, näennäinen valveminä, ja sen intensiteetti on paljon suurempi. Eri kohdat voivat estää "armon" (!) saavuttamisen tältä sisäiseltä tuomarilta seuraavasti:

2) Jos alempaa minää hemmotellaan ja/tai kidutetaan
3) Jos toiseutta muissa olennoissa ei kyetä kohtaamaan
4) Jos suhde Jumalaan (joka tavallaan on tässä superegon oma superego) on vääristyneen kosmologian liian pahasti vinouttama

Jos suhde omaan alempaan minään on arvostava mutta toisaalta pitää sen mielihalut sopivissa rajoissa & kontrollissa; jos suhde muihin ihmislapsiin (sillä lapsia me kaikki olemme) on ymmärtävä & rakkaudellisuuteen pyrkivä; ja jos "rakastamme Jumalaa (so. äärimmäistä Totuutta & elämän Merkityksen etsintää) yli kaiken" – tällaisessa tilanteessa suhde yliminään voidaan korjata, koska siltä poistuvat kaikki syyt & tarpeet suojattinsa rankaisemiseen.

Tulee kuitenkin huomata että prosessi on usein pitkä, ja vaatii oman alitajunnan aktiivista kohtaamista & avoimuuteen pyrkivää analysointia. Tällainen työ on valkean vivifikaation toimintaa; esoteerinen työmuoto, jolla yhteys omaan "sisäiseen enkeliin" (aineeseen langenneeseen sellaiseen) eheytetään & saadaan raiteilleen. Jos ja kun asia voi vaikuttaa kohtuttooman raskaalta & ihminen tuntee olevansa kuin kirouksen alainen, lohtua prosessiin voi tuoda tieto siitä, että tällaisia ongelmia kohdatakseen ihmisen on oltava sisäisesti jo hyvin kehittynyt: näin tiivis suhde "sisäiseen mestariin" on käytännössä jo korkeampien vihkimyshaasteiden alaista (ja auttaa sellaisenaan läpikäymään myös alempia, jos ne ovat vielä suorittamatta).
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Malja
Posts: 13
Joined: Thu Aug 03, 2017 10:35 pm

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Malja » Thu Jan 18, 2018 6:23 pm

Miksi "armo" lainausmerkeissä?
Mistä tietää että kyseessä on
 "vaikea Ego-suhde" eikä
 "vaan" psykiatrinen ongelma?
Mietin tässä että mistä päästä lähteä tätä hullutusta purkamaan ja vuoroin tulen siihen, että ongelma on "hengellinen" ja vaatii aiempaa järkevämpää ja huolellisempaa henkistä harjoitusta
ja vuoroin siihen, että ongelma on psykiatrinen, jolloin kaikki "henkisyys" näyttäytyykin sairauden ruokkimisena.
Miten tämä "alitajunnan aktiivinen kohtaaminen  ja avoimuuteen pyrkivä analysointi" käytännössä toteutetaan tasapainoisella tavalla?
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3314
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Nefastos » Thu Jan 18, 2018 7:17 pm

Malja wrote:Miksi "armo" lainausmerkeissä?


Koska se on myös kristillinen erityistermi, mihin viittasin myös suluissa olevalla huutomerkillä. Tällainen "grace" tai "mercy" on siis paitsi ihmisen itselleen (mikä on tai ei ole "itse" on kysymyksenä jo itse kysymyksenasettelussa tässä läpikäymässämme asiassa) saama tai toivoma armo, myös ja ennen kaikkea armo – näennäisesti – ulkopuolelta.

Malja wrote:Mistä tietää että kyseessä on "vaikea Ego-suhde" eikä  "vaan" psykiatrinen ongelma?


Jos asia on epäselvä, kannattaa lähteä liikkeelle siitä että kyseessä on psykiatrinen ongelma. Mikäli ihmisen maailmankatsomus on esoteerinen, psykiatrisiinkin asioihin toki liittyy myös esoteerinen tasonsa: ei ole olemassa asiaa joka on puhtaasti profaani, tai puhtaasti sakraali. Esoteria ei ylipäänsä tunnusta sellaista dualismia.

Mutta kysymys johon vastasin koski tilannetta jossa tilanne on jo tunnistettu okkulttisen tason ongelmaksi. Jos henkilöstä vain tuntuu siltä että "maailmankaikkeus lyö", mutta kyseessä on päänsisäinen tulkintamalli, puhutaan kokonaan eri pulmasta, joka liittyy hyvin vähäisessä määrin käsillä olevan keskusteluaiheen (karma) alle.

Malja wrote:Mietin tässä että mistä päästä lähteä tätä hullutusta purkamaan ja vuoroin tulen siihen, että ongelma on "hengellinen" ja vaatii aiempaa järkevämpää ja huolellisempaa henkistä harjoitusta ja vuoroin siihen, että ongelma on psykiatrinen, jolloin kaikki "henkisyys" näyttäytyykin sairauden ruokkimisena.


Sellainen henkisyys jonka voi näydä sairautta ruokkivana on puhdistamatonta, jollain tapaa rujoa hengellisyyttä, joka vielä ei ole löytänyt lopullista muotoaan. Suosittelisin vakavasti voimakasta, johdonmukaista pyrkimystä yhdistää nämä kaksi, sen sijaan että pyritään tekemään valinta medikalisoinnin & näennäisen hengellistämisen välillä. Kun kummankin puolen näkemykset käsitellään toistensa yhteydessä, mahdollistetaan amalgaaminen näkemys josta käy ilmi missä mielen osassa epäterve rakenne sijaitsee.

Malja wrote:Miten tämä "alitajunnan aktiivinen kohtaaminen  ja avoimuuteen pyrkivä analysointi" käytännössä toteutetaan tasapainoisella tavalla?


Jokapäiväinen elämämme tuo lukemattomia, melkeinpä keskeytyksettömiä mahdollisuuksia tietoisen mielen ja alitajunnan kohtauttamiseen, tärkeitä niin esoteerisessa kuin puhtaammin psykologisesti painottuneessa itsen tervehdyttämisen työssä. Joitakin esimerkkejä:

Unien muistiin kirjaaminen & niiden symboliikan pohdiskelu. Taiteen tekeminen & oman taiteen tulkitseminen (miksi valitsen tällaisen aiheen & tällaisen esitystavan?). Keskustelut erilaisten totuuteen pyrkivien ihmisten kanssa, jos heillä on jonkinlaista kohtaamiskykyä eli sosiaalista älykkyyttä & empatiaa. Monenlaisen kirjallisuuden lukeminen, ei ainoastaan älyllisen, ainoastaan uskonnollisen, tai ainoastaan viihteellisen. Erilaiset uskonnolliset/hengelliset harjoitukset kuten rukous tai meditaatio. Erilaiset fyysistä hengellisyyteen liittyvät harjoitukset kuten paastot tai ylösrakentava liikunta. Erilaiset pelit & interaktiivinen viihde, ja tällaisen viihteen esiintuomien korrelaatioiden tai korrespondenssien pohdiskelu: jos mieleni näyttää suosivan tietynlaisia rakenteita, tietynlaista projisoitumista, tietynlaisia "sattumia", miksi se tekee niin & mistä sen valitsemat toistuvat symbolit kertovat.

Ja niin edelleen: kyse ei ole niinkään siitä mitä teemme, vaan miten teemme. Haluammeko saada itsessämme(kin) ilmenevät vastakohdat liitettyä toisiinsa, vai onko pyrintömme jotenkin kova, pakotettu, fakkiutunut, monomaaninen? Kaikissa näissä elävän elämän ponnistelun toimissa nimenomaan omien tuntemusten & mieleenjuolahdusten avaava, rationaalinen pohdiskelu, joka pyrkii mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, ei ainoastaan johonkin tiettyyn ennaltamäärättyyn lopputulokseen. Näin luomme itsellemme elävää tunnekarttaa jossa ei ole kyse yliälyllistämisestä, vaan päin vastoin piilotettujen tunteiden esiin saamisesta & kokonaisuuden virvoittumisesta. Sen tulisi työstyä yhtä lailla mainittuihin yli- että aliminään päin, joiden välillä loppujen lopuksi ei ole mitään arvopohjaista eroa, vaan ainoastaan käytännöllisiä eroja.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Tähti
Posts: 173
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Tähti » Fri Jan 19, 2018 3:30 pm

Ainakin itsellä mennyt moneen näistä, ei mikään estä keskittymästä välillä vaikka psykoterapiaan tms.
Spiritual bypassing

Robert Masters points to a range of unhealthy traits that may arise from unfounded and non-guided spiritual training: Excessive detachment ability; One-sided focus on positive thinking; Fear of anger and artificial kindness; Neglect of emotions; Difficulty in setting limits; No interest in real psychotherapeutic work; An intellectual intelligence that is far ahead of the emotional and moral intelligence; Focus on the absolute rather than the relative and personal; Somewhat inflated ideas about their own cognitive level.

http://levekunst.com/spiritual-bypassing/


Masters wants us also to be aware of the popular non-duality trend: ‘All is one, and all is well. There is nothing you need to do, nothing you have to change, just be there in the now. Learn not to identify with your limiting stories about yourself. Realize everything is unity. And be free! It is so simple. Masters has only respect for the doctrine as such, and I shake my head with him, that it is put across to be a simple task like it is.
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 904
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Karma ja reinkarnaatio

Postby Insanus » Sat Jan 20, 2018 3:57 pm

Samaistan karman ja aineen toisiinsa siinä mielessä että molemmat ilmaisevat sitä rajaa johon kokijan on pakko törmätä. Kun painelen näppäimistöllä merkkejä näyttöön ja tööttään viestin kyberavaruuteen kyse on pohjimmiltaan eletystä valtadiskurssista jonka "acting out" itse teko on. Yksittäisen teon "hyvyys" ei hahmotu ilman kontekstia laajemmassa mukautuvuusrakenteessa eikä tuon rakenteenkaan oikeus tai vääryys ole muualla kuin siinä mitä itseään laajempaa se palvelee. Karmaan "törmääminen" on siinä kahden maailman yhteensovittumisessa (minun ja muiden) joka toteutuu joko väkisin tai vapaaehtoisesti riippuen siitä miten suuren alueen toimijana ottaa huomioon. Nietzscheläistä vallantahtoa voisi ehkä ajatella tässä pyrkimyksenä tulla yhdeksi karman itsensä kanssa jolloin x:n omasta näkökulmasta karma ikään kuin katoaa kokonaan, koska sitä ei enää ole itsen ulkopuolella laisinkaan. Tekstin reinkarnaationa voi pitää sitä kun osa mielissä heränneistä haasteista tulee ymmärretyiksi, mutta osa ei ja käsitelty teema herää myöhemmin uudestaan mieleen, mutta vain niiltä osin joita ei tullut aiemmin ratkaistua.
Myrkky sattuu siihen jolla on haava.

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests