Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat
Posted: Mon May 16, 2016 11:28 am
Hiljattain olen lukenut Richard Peacen pientä tutkielmaa Dostojevskin Kellariloukosta (Dostoevsky's Notes from Underground). Ensimmäistä lukua analysoidessaan hän esittää:
Tästä palasi mieleeni juuri Argarizim -kirjan käännöstä editoitaessa käyty keskustelu. Editori ehdotti muunnettua muotoa käännöksen sanajärjestyksessä, mutta halusin painottaa sitä, että on tärkeää että kirja loppuu englanniksi tiettyihin sanoihin (samoihin kuten suomeksikin). Editori onneksi ymmärsi tämän välittömästi, eikä muutosta tehty. Liian usein törmäämme maailmassa siihen, että sisäinen merkitys ruhjotaan ulkoisen muodon oletetun korrektiuden alttarilla, jolloin työstä pakenee vastaava määrä sen viime kädessä oikeuttavaa henkeä. Ilman henkeä jokainen työ voidaan yhtä lailla jättää tekemättä, elämäkin elämättä. Muodon toistuvuudella ei ole minkäänlaista itseisarvoa, pikemminkin olemattomuus on parempi.
Tämän polveilevan alustuksen jälkeen pääsen varsinaiseen kysymykseen. Millaisia ovat Teille merkityksekkäiden teosten ensimmäinen ja viimeinen sana, & miten (jos mitenkään) koette niiden kertovan noiden teosten syvimmästä olemuksesta?
Kirjaimellisen viimeisen sanan lisäksi voimme huomioida koko lauseet. Oma kaikkien aikojen romaani- ja ylipäänsä kirjasuosikkini on Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan (Master i Margarita). Teoksessa on sisäänrakennettuna kaksi eri kirjaa, jotka molemmat päättyvät samoihin sanoihin: "...Juudean viides maaherra, ratsumies Pontius Pilatus." Tämä kaksinkertainen lopetus Pilatukseen alleviivaa erittäin vahvasti teoksen sisäistä teemaa, joka on pilatuslaisuuden tragedia: hengellisestä epäilyksestä seuraava pelko, joka on "kuolemansynneistä kauhein", kuten kirjailija Jeesuksen suulla teoksessaan esittää. Edellä esitetyn (ja karma-jälleensyntymisopin) valossa on tärkeää huomata, että Bulgakov liittää tähän pelkoon systemaattisesti kuolemattomuuden. Kavahtamalla elämän mysteeriä antaumuksessa totuudelle sielu sitoo itsensä tyhjään epäelämään, kirottuun kuolemattomuuteen.
Peace wrote:The very first wor is 'I' (ia). In a sense all that follows stems from this one word, and, if chapter 1 is introductory, it seems further significant that its concluding word is 'self'.
Tästä palasi mieleeni juuri Argarizim -kirjan käännöstä editoitaessa käyty keskustelu. Editori ehdotti muunnettua muotoa käännöksen sanajärjestyksessä, mutta halusin painottaa sitä, että on tärkeää että kirja loppuu englanniksi tiettyihin sanoihin (samoihin kuten suomeksikin). Editori onneksi ymmärsi tämän välittömästi, eikä muutosta tehty. Liian usein törmäämme maailmassa siihen, että sisäinen merkitys ruhjotaan ulkoisen muodon oletetun korrektiuden alttarilla, jolloin työstä pakenee vastaava määrä sen viime kädessä oikeuttavaa henkeä. Ilman henkeä jokainen työ voidaan yhtä lailla jättää tekemättä, elämäkin elämättä. Muodon toistuvuudella ei ole minkäänlaista itseisarvoa, pikemminkin olemattomuus on parempi.
Tämän polveilevan alustuksen jälkeen pääsen varsinaiseen kysymykseen. Millaisia ovat Teille merkityksekkäiden teosten ensimmäinen ja viimeinen sana, & miten (jos mitenkään) koette niiden kertovan noiden teosten syvimmästä olemuksesta?
Kirjaimellisen viimeisen sanan lisäksi voimme huomioida koko lauseet. Oma kaikkien aikojen romaani- ja ylipäänsä kirjasuosikkini on Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan (Master i Margarita). Teoksessa on sisäänrakennettuna kaksi eri kirjaa, jotka molemmat päättyvät samoihin sanoihin: "...Juudean viides maaherra, ratsumies Pontius Pilatus." Tämä kaksinkertainen lopetus Pilatukseen alleviivaa erittäin vahvasti teoksen sisäistä teemaa, joka on pilatuslaisuuden tragedia: hengellisestä epäilyksestä seuraava pelko, joka on "kuolemansynneistä kauhein", kuten kirjailija Jeesuksen suulla teoksessaan esittää. Edellä esitetyn (ja karma-jälleensyntymisopin) valossa on tärkeää huomata, että Bulgakov liittää tähän pelkoon systemaattisesti kuolemattomuuden. Kavahtamalla elämän mysteeriä antaumuksessa totuudelle sielu sitoo itsensä tyhjään epäelämään, kirottuun kuolemattomuuteen.