Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Keskustelu muusta kuin Azazelin Tähden omasta kirjallisuudesta.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3357
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby Nefastos » Mon May 16, 2016 11:28 am

Hiljattain olen lukenut Richard Peacen pientä tutkielmaa Dostojevskin Kellariloukosta (Dostoevsky's Notes from Underground). Ensimmäistä lukua analysoidessaan hän esittää:
Peace wrote:The very first wor is 'I' (ia). In a sense all that follows stems from this one word, and, if chapter 1 is introductory, it seems further significant that its concluding word is 'self'.


Tästä palasi mieleeni juuri Argarizim -kirjan käännöstä editoitaessa käyty keskustelu. Editori ehdotti muunnettua muotoa käännöksen sanajärjestyksessä, mutta halusin painottaa sitä, että on tärkeää että kirja loppuu englanniksi tiettyihin sanoihin (samoihin kuten suomeksikin). Editori onneksi ymmärsi tämän välittömästi, eikä muutosta tehty. Liian usein törmäämme maailmassa siihen, että sisäinen merkitys ruhjotaan ulkoisen muodon oletetun korrektiuden alttarilla, jolloin työstä pakenee vastaava määrä sen viime kädessä oikeuttavaa henkeä. Ilman henkeä jokainen työ voidaan yhtä lailla jättää tekemättä, elämäkin elämättä. Muodon toistuvuudella ei ole minkäänlaista itseisarvoa, pikemminkin olemattomuus on parempi.

Tämän polveilevan alustuksen jälkeen pääsen varsinaiseen kysymykseen. Millaisia ovat Teille merkityksekkäiden teosten ensimmäinen ja viimeinen sana, & miten (jos mitenkään) koette niiden kertovan noiden teosten syvimmästä olemuksesta?

Kirjaimellisen viimeisen sanan lisäksi voimme huomioida koko lauseet. Oma kaikkien aikojen romaani- ja ylipäänsä kirjasuosikkini on Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan (Master i Margarita). Teoksessa on sisäänrakennettuna kaksi eri kirjaa, jotka molemmat päättyvät samoihin sanoihin: "...Juudean viides maaherra, ratsumies Pontius Pilatus." Tämä kaksinkertainen lopetus Pilatukseen alleviivaa erittäin vahvasti teoksen sisäistä teemaa, joka on pilatuslaisuuden tragedia: hengellisestä epäilyksestä seuraava pelko, joka on "kuolemansynneistä kauhein", kuten kirjailija Jeesuksen suulla teoksessaan esittää. Edellä esitetyn (ja karma-jälleensyntymisopin) valossa on tärkeää huomata, että Bulgakov liittää tähän pelkoon systemaattisesti kuolemattomuuden. Kavahtamalla elämän mysteeriä antaumuksessa totuudelle sielu sitoo itsensä tyhjään epäelämään, kirottuun kuolemattomuuteen.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Benemal
Frater
Posts: 709
Joined: Thu Feb 23, 2012 8:24 pm

Re: Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby Benemal » Mon May 16, 2016 2:20 pm

Bret Easton Ellis: American Psycho.

En yleensä analysoi kirjoja "intellektuellisesti", vaan yksinkertaisesti koen ne. Varsinkin, kun älylliset kirjat ovat usein teennäisiä ja kaikista älykkäimpiä ovat sellaiset, joiden ei tarvitse todistella sitä piiloviesteillä ja muilla tavoilla vihjaillä kirjoittajan sivistyksen tasosta.

Amerikan Psykon tapauksessa huomasin jo ensimmisellä kerralla (suomeksi) lukiessani ensimmäiset ja viimeiset sanat:

Abandon all hope ye who enter here

&

THIS IS NOT AN EXIT.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3357
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby Nefastos » Tue May 17, 2016 10:15 am

Minua harmittaa tapa liittää (muiden kuin kirjoittajan itsensä valmistamat) kirjojen esittelyt ja kommenttiraidat niiden alkuun. Jos nämä suostuu lukemaan - itse skippaan ne, & palaan niihin myöhemmin, jos silloinkaan - ne värittävät lukijan kokemusta teoksesta & antavat valmiit raamit sellaiselle, mikä lukijan itsensä tulisi saada kokea & raamittaa kuten tahtoo. Vasta sen jälkeen kirjoista on mielekästä keskustella & vaihtaa mielipiteitä. Ylipäänsä olen tutustunut kirjallisuudentutkimukseen ja kirjallisuuteen kirjallisuudesta kovin vähän; mieluummin tutkin teokset itse.

Availin tässä juuri muutamia klassikoita & katsoin, miten (käännösten) ensimmäiset & viimeiset sanat yksin osuvat kertomaan tekstistä. Esimerkkejä:

Dante: Jumalainen näytelmä
Elomme.........Tähdet

von Eschenbach: Parsifal
Sydämeen.........Mieleen

Freud: Unien tulkinta
Yritän.........Menneestä

Ovidius: Muodonmuutoksia
Uusiin.........Elän

Platon: Timaios
Yksi.........Täydellisin
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Benemal
Frater
Posts: 709
Joined: Thu Feb 23, 2012 8:24 pm

Re: Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby Benemal » Tue May 17, 2016 3:31 pm

Ehkä noin puolessa kirjoista, luen johdannon/minibiografian kirjan lukemisen jälkeen ja yhtä usein jätän kokonaan lukematta. Samoin usein jätän selvennykset ja kommentaarit väliin, myös lopusta, kuten Pistis Sofiasta jätin lukematta lopusta Blavatskyn kommentaarin, kun se varsinainen teos on kiinnostava, eikä välttämättä siihen 1600 vuotta myöhemmin liitetty tulkinta. Tavallaan suojelen lukukokemusta, sitä vääristäviltä (toisaalta myös mahdollisesti laajentavilta) tulkinnoilta. Eli haluan päättää itse, vaikka olisinkin väärässä ja myöskin jonkun valistuneen tulkinnan olettaminen oikeaksi on aika tylsää ja mielikuvituksetonta.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1677
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby obnoxion » Tue May 17, 2016 8:24 pm

Oikeastaan ainoa tekstikokonaisuus jonka kohdalla olen tällaista tulkintaa kohdannut, on The Cure – yhtyeen Pornography levyn lyriikat. Ensimmäinen kappale alkaa ”It doesn’t matter if we all die…” ja viimeinen kappale päättyy sanoihin” …I must fight this sickness, find a cure”.

Etsin myös itse muutaman mielestäni hyvän esimerkin:

Georg Von Welling: Opus Mago-Cabbalisticum Et Theosophicum
“Yksi……… Aamen!”

Gilgamesh

“Hän……….. Maahan”

Attar: Lintujen matka
“Tervehdys……… Hyvästi.”

Albert Camus: Christian Metaphysics and Neoplatonism
“In………Universality”

Yoga Spandakarika
“The Venerated… Heart”
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Tähti
Posts: 173
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby Tähti » Tue May 17, 2016 9:39 pm

Finnegans Wake:ssa on ainakin ihan tietoisesti laitettu syklinen rakenne:
Finnegans Wake on James Joycen viimeinen romaani, ja se julkaistiin 1939. Joyce kirjoitti romaaniaan 17 vuotta, ja työtä vaikeutti hänen näkönsä heikkeneminen. Yli 600-sivuisessa romaanissa on kehämäinen rakenne: sen alkulause on romaanin päättävän virkkeen jälkimmäinen lause. Se heijastelee Joycen kehämäistä historiankäsitystä, johon hän oli saanut idean italialaiselta filosofilta Giambattista Vicolta (1668–1744).

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Finnegans_Wake
Oikeastaan mitään muuta kirjaa ei tulekaan mieleen, luen kirjoja oikeastaan lähes aina vaan sieltä täältä, minun lukemissani kirjoissa ei ole ollenkaan alkua eikä loppua. Varsinkin viime vuosina yleistynyt tyylinä, että luen vaan yhden tai pari lausetta ja koittaa sitten siirtää sen arkielämäänsä. Jotain lyhyitä tarinoita tulee kyllä luettua viihteenä ja työnkin puolesta.
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 918
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby Insanus » Wed May 18, 2016 1:23 am

David Foster Wallacen novelli Good old Neon alkaa "My whole life I've been a fraud." ja päättyy "Not another word.", mikä tavallaan kiteyttää sen "maailma-ei-muuttunut-mutta-sydämeni-muuttui" viestin tai saavutetun yliotteen riivaavan jakavan mielen ylitse. Se ainakin vaikuttaa olevan tarkoituksellisesti tehty. Ovela toki on lukea tuon viestin/oivalluksen/tahdon ytimeksi vain 1. ja viimeinen sana "My" "word" ja katsoa mielen pulputusta Logoksen kuohuamisena ylitettävän esteen sijaan, ja/tai oman äänensä löytämisenä, laulajana, puhujana tai kirjoittajana. Tuolla tavalla itse kirjoitetun myytin tai oman elämäntarinan etäännyttäminen itsestä synnyttämällä voi rinnastaa magiaan.

Kokonaisten kirjojen de- ja rekonstruoiminen parin sanan pohjalta on toisaalta aika hurjaa touhua, kun useinhan se paras kohta on joku puolivälin jälkeen tuleva pilkkuvirhe joka tulee painopisteeksi. Alut ja loput vaihtuvat myyttiä synkronisoivan mielen painopisteen mukana ja huonoimmillaan kirjailijan tarkoituksellakin tekemät juonen tms.käänteet tulevat (minusta) selkeästi ylimääräisiksi tietyn mytologian tai merkityksen kannalta kuten muiden tekemät esipuheet.
Myrkky sattuu siihen jolla on haava.
User avatar
Heith
Sodalis
Posts: 2482
Joined: Fri May 31, 2013 12:54 pm

Re: Kirjojen ensimmäiset & viimeiset sanat

Postby Heith » Wed May 25, 2016 12:46 pm

Narcissus & Goldmund:
Outside... heart

Kuvaakin teosta erinomaisesti. Narkissus ja Kultasuu käsittelee erojen yhteneväisyyttä tai merkitystä toisilleen kahden hyvin vastakkaisen henkilön välillään kokeman ystävyyden kautta. Sydämen tunteen ja mielen älyn eroa; ja miten nämä lopulta, kuoleman hetkellä yhdistyvät.

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 3 guests