Norjan massamurha

[Nefastos]

Nuorisoleirin juokkosurmassa 69 kuolonuhria. Millaisia ajatuksia tällainen tapaus herättää satanistissa (tai muissa tämän foorumin lukijoissa)?

EDIT: Lisää kuolleita
EDIT2: Vähemmän kuolleita

[A.A.]

Toivon, ettei teko eikä tekijän motiivit herätä foorumilla sympatioita (tekijän motiiveja valottaa hänen oletetusti jättämänsä youtube-video sekä 1500 sivuinen manifesti, joihin ainakin itse pääsin käsiksi hermeetikon/murobbs:n linkkien kautta).

[Kenazis]

Ihmetyttää, että miksi ensimmäinen uutinen jonka tästä näin, oli tyyliin: Islamistiryhmä Norjan iskujen takana (mistä ne muslimit tähän temmattiin? Vai onko se nykyään pakko pistää ensin niin ja, kun tietoa saadaan niin varmistetaan tai kumotaan tuo muslimiuhka?). Paskoja juttujahan tällaiset aina ovat, mutta hyvä, että nyt ei voitu kuitenkaan pistää TAAS "ulkopuolisen pahan" kuten aiemmin mainittujen "islamistiryhmien" kontolle. Tekijäksi paljastuikin Norjalainen kristitty, ei Saatanan palvojat, ufokultti tai nuo pahat epäinhimilliset Islamiterroristit. Tällaisia tulee olemaan ja tulemaan lisää kunnes yleinen asenne vaihtuu pois umpimaterialistisesta medikalisaatiosta kohti jotain muuta ja kehittävämpää yleisasennetta. Ihmisten kyvyttömyys sietää ja kyky ratkaista (lähinnä sisäisiä) ongelmia johtaa pahimmassa tapauksessa tällaisiin idioottimaisiin ratkaisuihin. Tuonkin suunnittelun vaatiman suuren vaivan ja energian olisi voinut suunnata moniin suuriin tekoihin. Tekijän sanotaan olevan "äärikristitty". Onkohan hänellä nyt olo, että sinne taivaaseen ollaan menossa ja Jeesus kiittää? Ei sentään ampunut itseään päätteeksi (johtuikohan siitä, että itsemurhan nähdään olevan syntiä?)

[A.A.]

Ennen kuin tekijästä oli tietoa joku islamistiryhmä itse otti vastuun teosta - paradoksaalista, että todellinen tekijä teki teon juuri vastustaakseen islamisteja.

[obnoxion]

Toivon, ettei teko eikä tekijän motiivit herätä foorumilla sympatioita (tekijän motiiveja valottaa hänen oletetusti jättämänsä youtube-video sekä 1500 sivuinen manifesti, joihin ainakin itse pääsin käsiksi hermeetikon/murobbs:n linkkien kautta).

Olen lukenut muutamat lauseet, ja osan siittä yhdestä sivusta jonka lehdet täällä Suomessa julkaisivat. Tyylin ja ajattelun suuntaus oli jo näistä hyvin helppo tunnistaa. Tällaiset perustelut vetoavat minuun sitä vähemmän, mitä useammin niitä kuulen. En millään tahotisi kuitenkaan ajautua väittelyyn näistä asioista. Ehkä nyt on kuitenkin sanottava jotain:

Luin juuri kirjaa toisesta suuresta arjalaisesta uskonnosta, zarathustralaisuudesta. Kysessähän on uskonto, johon voidaan ainostaan syntyä. Ja on synnyttävä persialaiseksi. Zarathustralaiset ovat tunnettuja ylenpalttisesta hyväntekeväisyydestään ja suvaitsevaisuudestaan. Näistä periaatteistaan he ovat valmiita tinkimään yhtä vähän, kuin he ovat valmiita tinkimään uskontonsa puhtaudesta, joka siis vaatii puhdasta syntyperää. Johtuen tästä puhtauden vaatimuksesta, on zarathustralaisuus pian katoamassa maailmasta. Uskonto ei hyväksy käännynnäisiä, ja ei-zarathustralaisen kanssa naimisiin mennyt ei enää ole zarathustralainen. Zarathustralaisten mielestä on kuitenkin parempi että uskonto katoaa kuin että sen periaatteista tingitään.

Minusta pohjoismaalaisia voidaan myös hyvin sanoa tunnetuiksi vieraanvaraisuudestaan, suvaitsevaisuudestaan ja rehellisyydestään. Nämä ovat asioita joiden puolesta voi hyvin kuolla ja tuhoutua. Tappamaan ja terrorisoimaan niiden puolesta ei voi lähteä, sillä silloin nuo periaatteet tuhoutuvat kaikkein täydellisimmin. Tappamaan ja terrorisoimaan lähdetään siksi, että halutaan korostaa tappamista ja terroria.

Samoin tulee mieleeni eräs tarina kovana pidetyltä Pakistanin heimoalueelta. Eräs sikhiläinen, Intiasta Britanniaan muuttanut toimittajat sai sovittua eräään heimon jäsenen kanssa, että tämä auttaisi häntä matkustamaan Afganistaniin tekemään reportaasin maan tilanteesta. Vaikka toimittaja oli miehen kolminkertainen vihollinen, (intialaisena pakistanilaisen vihollinen, länsimaalaisena brittinä muslimimaan kansalaisen vihollinen, ja sikhinä vääräuskoinen), tarjosi muslimi vieralleen kaiken vieraanvaraisuden mitä kuvitella sattaa, sillä tämä on heimoalueella ehdoton kunnia-asia. Kun toimittaja pidätettiin Pakistanin rajalla, vaati muslimi mies että myös hänet viedään vankilaan, sillä olisi sietämätön häpeä jos hän olisi vapaana kun hänen vieraansa on vankilassa. Poliisit ymmärsivät asian hyvin. Lopulta muslimimies istui muutaman kuukauden pitempään kuin vieraansa. Silti, kun toimittaja palasi muutaman vuoden päästä tapaamaan entistä isäntäänäsä, jolle oli aiheutunut toimittajan vierailusta pelkkää harmia, otti mies perheineen toimittajan avosylin vastaan, ja valmisti juhla-aterian vieraansa kunniaksi.

Terrorismi ja vihanlietsonta alentavat kaiken sen mikä suurissa ihmisissä, kansoissa ja uskonnoissa on suurta. Silloin jos korkeimmista hyveistä aletaan tinkiä itsesäilytyksen vuoksi, silloin tartutaan alempaan ylemmän kustannuksela. Ja totisesti, silloin olisi parempi tuhoutua.

[Nefastos]

Tällaisia uutisia lukiessa nousevat omaan mieleeni ne ajat n. kymmenisen vuotta sitten, kun itse harkitsin vakavissani jotain samanlaista. Vaikka ehkä sana "harkita" on tässä väärä; sanoisin että kyse on siitä, että tietyllä äärimmäisellä rajalla ihmisen sydän on vaakakupissa, ja silloin järjellä tai millään muullakaan paitsi eräänlaisella irrationaalisella uskolla rakkauden ideaan ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Kuten tavallaan jo totesitte, ideologian nimikkeellä ei lopulta ole näissä asioissa mitään merkitystä. Viime kädessä on vain kaksi poolia joihin äärimmäiset valinnat palautuvat, ja nämä lienevät juuri ne samat jotka juuri mainittu zarathustralaisuus nimitti valoksi ja pimeydeksi, tai "hyväksi" ja "pahaksi". Nämä sanathan on sitten myöhemmin käsitetty kurjasti väärin & valjastettu erilaisten ortodoksioiden palvelukseen, niin että niitä ei nykyään kannata käyttää. Nykyaikainen ihminen kuitenkin alkaa jo toivon mukaan nähdä yhä selvemmin ettei väliä ole sillä onko henkilö muslimi, kristitty, ateisti, satanisti vai agnostikko, onko hän äärioikeistosta vai äärivasemmistosta vai poliittisesti sitoutumaton, sillä mikä tahansa ideologia on muunnettavissa ja muuntuu kärsimyksen ideologiaksi, kun sielun alkemia kärventyy ja palaa.

[Nefastos]

...Niin, ja korostettakoon vielä, että en tuolla "sydämen punnitsemisella" tarkoittanut sanoa, että olisi välttämättä erityinen henkilökohtainen ansio kyetä valitsemaan askension tie & pidättäytymään sisässä palavan väkivallan jakamisesta eteenpäin. Jotkut ihmiset ovat joutuneet kärsimään niin hirvittäviä kokemuksia lapsuudessaan, että "empatia-aisti" on hirvittävällä tavalla ruhjoutunut. Kuka siis voi syyttää toista? Jotkut tekevät hirveitä tekoja koska ovat niin naiiveja, etteivät tiedä mitä tekevät; jotkut tekevät hirveitä tekoja, koska ovat sisäisesti täysin rikki. Jälleen tulemme siihen, että lopulta yksin Jumala on vastuussa, sillä ihminen voi ponnistaa vain kykyjensä mukaan. Oleellista on kuitenkin ponnistaa.

[Insanus]

Kun juuri oli puhetta tästä tietystä 'cooliudesta' tai 'trickster'-asenteesta, niin nappaa tällaisia tapahtumia, yäk sentään. Onko tämä tragedia sen enempää kuin mikä tahansa muu päivä? Nähdäkö murhaaja uhrina vai 'huvittavana kiusantekijänä'? Entä murhatut? Mikä pahinta, tällaisiin kysymyksiinkin eksyy vasta kun empatiaa koettaa venyttää äärimmilleen, todella kokemaan kaiken sen kärsimyksen ja -jos niin voi sanoa- auttaa; kyynistä olisi sanoa "kuinka kauhea tapaus, voi ei".

Kellä täällä on ylipäänsä oikeutta miettiä mitään helvetin mielipidettä tapahtuneeseen?

Surua, kaiken tasapainoa, pelkoa, harmoniaa.
Kuinka tunteet ohjaavat kohti parempaa? Vihaan tätä maailmaa, vihaan koko ihmiskuntaa, itseäni, Jumalaa, tämän sallimisesta ja vain siitä.
Mutten kuitenkaan. Tällaiset tapahtumat vain tunkevat teodikeaa kurkusta alas, 'sillee suht raffisti'.

Oon kirjottanu tätä viestiä tunteja, enkä yhtä kaikki saa pointtiani esiin. Kävin tänään tuska-festivaalilla ja sama olo tuli siellä, kun ruotsalainen itsetuhoon ja degeneraatioon ja turmelukseen yllyttävä yhtye Shining sai hurjat hurraahuudot jne. "Miten siistiä", "mitä väliä". Mitä sokeutta! Missä vitussa (anteeksi) luuraa se kuuluisa merkityksen henki! En ihmettele kouluampujia tai massamurhaajia, vaan koen valtavaa sympatiaa heitä kohtaan, mutta se kärsimyksen määrä mikä on läsnä... Itken kun luen näitä uutisia.

[Flamen]

Lisäisin Goreartin mainitsemaan "huvittava kiusantekijä" -näkemykseen vielä toisen coolin ja nykyään varsin salonkikelpoisen suhtautumistavan, johon itse olen törmännyt.

Siinä osoitetaan kykyä nousta surullisten tapahtumien aiheuttamien empatiantunteiden yläpuolelle ja nähdä luonto hyvän ja pahan sisältävänä kokonaisuutena, ja sitä kautta annetaan väkivallalle oikeutus sen toimiessa luonnon tasapainottavana tekijänä creation through destruction -tyyppisessä kehityksessä. Tämä perustellaan "luontoa" -tai tässä tapauksessa erityisesti ihmisluontoa- määrittävillä tieteellisillä käsitteillä (esim. evoluutio, ravinnonhankinta, reviirin puolustaminen etc.).

Ongelmana tuossa on se, että ihmisen aiheuttaman väkivallan oikeutusta perustellaan vain ihmisluonnon eläimellisten ominaisuuksien osalta. Kuten Obnoxion hienossa viestissään esitti, ihminen on syystä "enemmän" kuin eläin, ja tässä tapauksessa tuon korkeamman ihmisyyden, hengen ja sen mukana etiikan karsiminen yhtälöstä niistä todistamaan kykenemättömän tieteen vaikutuksesta antaa helpon oikeutuksen järjettömällekin väkivallalle. Samalla voi tuntea itsensä fiksuksi ja vahvaksi nujertaessaan omantunnon äänen, joka huutaa surua.

En ole tietoinen tekijän motiiveista, mutta joskus tuntuu suorastaan surullisen ironiselta, miten itseään "luonnon tasapainottavina voimina" tituleeraavat spreekillerit nähdään tekojensa jälkeen juuri sellaisina, ja että ainakin mututuntumalla noiden tekojen taustavaikuttajana on saman materialistis-naturalistisen asenteen jättämä hengellinen tyhjiö, johon älyköt eivät pääse käsiksi, koska tiede ei kykene sitä käsittelemään. Vanitas vanitatum.

[Flamen]

Nyt pikaisesti videoversion tekijän manifestista vilkaistuani lisättäköön vielä toisaalla käytyyn COS-keskusteluun liittyen, että tämän tyypin kaltaisille "hengen miehille" LaVeyn hengellinen kastraatio olisi ainakin osittain varsin paikallaan, sen vähentäessä muotouskonnollisuuden, (rotu)politiikan ja marttyriuden hohtoa tapauksissa, jolloin aate, jonka puolesta uhraudutaan, on melkoisen vääristynyt.

Mitään varmuutta ei tietenkään ole siitä, etteikö tekijästä olisi vain tullut "ristiretkeläisen" sijaan "luonnonvalinnan toteuttajaa" -kuten Nefastos sanoi, ideologian nimikkeellä ei ole merkitystä-, mutta ainakin mahdollisuus aattellisen kehityksen kulusta suuntaan, jolloin tämä teko olisi vältetty, olisi olemassa.

LaVeylaisella satanistilla on hyvin vähän motiiveja tämänkaltaisen hirmutyön tekemiselle; materialistinen egoismi voi siis olla paljon harmittomampaa ympäristön kannalta kuin "jumalallisesti siunattu" sellainen, vaikka se ihmisen oman henkisen kehityksen kannalta olisikin taannuttavaa.