Page 1 of 1
Nykyaikamme haasteista
Posted: Wed Aug 27, 2014 12:45 am
by Don Quijote
Joidenkin mielestä ihmisen evoluution painopiste on tällä hetkellä kollektiivisen mielen rakentamisessa, ja ulkoisena todisteena tälle on sosiaaliset mediat ym.
Onko tämä mielestänne totta, ja jos on, niin missä määrin olisi itse otettava osaa tuohon prosessiin, ettei putoa kärryiltä?
Tarvitseeko uuteen aikaan sopeutuminen teidän mielestänne aktiivista, tai jopa yliaktiivista osanottoa (sitä kaikkien kanssa kaiken aikaa jne-asennetta)?
Itse huomaan mieleni muuttuvan koko ajan yksinkertaisemmaksi. Tämä on hyväksi ainakin fyysiselle hyvinvoinnille, mutta samalla pelkään jääväni jälkeen jostakin kehityksen junasta.
Toivoisin, että pelkkä mielen tyhjentäminen auttaa pitämään aivot elastisina. Voisikohan pelkkä tässä ajassa ja ympäristössä oleminen muuttaa psyykkistä rakennetta riittävästi?
Ehkä olen vain vanha ja väsynyt. Mutta ennen kuin alan väkisin muokkaamaan itseäni mihinkään suuntaan, haluaisin tietää, onko se oikeasti tarpeellista.
Re: Nykyaikamme haasteista
Posted: Wed Aug 27, 2014 7:32 am
by Invitus
Itse näen nykyisen globaalin verkoston hyvin haastavana, mutta samalla myös mahdollisuutena. Jos ihmiset vain osaisivat soveltaa tätä "kollektiivista mieltä" johonkin muuhun kuin omiin egoistisiin, maallisiin päämääriinsä...
Itse katsoisin että uuteen aikaan sopeutuminen vaatisi enemmänkin vaativaa tasapainottelua oman- ja kollektiivisen mielen välillä, ehkä jopa selvää erottuautumista kokonaisuudesta. Edelleen tietysti kaikki on riippuvaista omista päämääristä, jos tahtoo toiseuden kehityksen mukana tietoisesti pysyä voi siinä sivussa jäädä jotain muuta saavuttamatta.
Nykyaikaan sopeutuminen ei välttämättä vaadi aktiivista osallistumista, sillä ainakin itsestäni tuntuu että ihmiskunta tyrkyttää itseään minulle hyvinkin aktiivisesti.
Re: Nykyaikamme haasteista
Posted: Wed Aug 27, 2014 10:33 am
by Nefastos
Don Quijote wrote:Tarvitseeko uuteen aikaan sopeutuminen teidän mielestänne aktiivista, tai jopa yliaktiivista osanottoa (sitä kaikkien kanssa kaiken aikaa jne-asennetta)? (...) Toivoisin, että pelkkä mielen tyhjentäminen auttaa pitämään aivot elastisina. Voisikohan pelkkä tässä ajassa ja ympäristössä oleminen muuttaa psyykkistä rakennetta riittävästi?
Minusta päin vastoin tuntuu, että jos aika on muuttumassa "kollektiivis(t)en miel(t)en" suuntaan, on erittäin hyvä, että tähän liittyy hyvinkin erilaisia yksilöitä, jotka näkevät tämänkin asian eri tavoin. Jokaisessa ehyessä ykseysrakenteessa on osia, jotka näyttävät edustavan vastakkaisia periaatteita, mutta juuri sitä kautta pitävät kokonaisuuden toimivana.
Siten se, onko jonkun mieli/sielu sopiva uuden maailman uudenlaiseen rakenteeseen liittyykin intentioon eikä siihen, kuinka nopeasti jaksaa & haluaa informaatiotulvaa käsitellä. Ja nykyään on vielä sekin hankaloittava puoli, että hype on niin vahva & tällaisten joukkorakenteiden ideat menevät niin huonojen alkumuotojen kautta, että inhoreaktio tulee & sen pitääkin tulla monilla. Sen suuntainen kehitys jatkunee vielä jonkin aikaa.
Eli lyhyesti vastaukset em. kysymyksiin: Ei & Joo.
Re: Nykyaikamme haasteista
Posted: Wed Aug 12, 2015 12:28 am
by Insanus
Don Quijote wrote:Joidenkin mielestä ihmisen evoluution painopiste on tällä hetkellä kollektiivisen mielen rakentamisessa, ja ulkoisena todisteena tälle on sosiaaliset mediat ym.
Onko tämä mielestänne totta, ja jos on, niin missä määrin olisi itse otettava osaa tuohon prosessiin, ettei putoa kärryiltä?
Minusta tässä on perää, mutta se ei välttämättä ole kehitystä hyvään suuntaan. Kärryiltä putoaminen on minusta pienempi uhkakuva (seuraavaan verrattuna jopa ansio) kuin valuva tahaton sopeutuminen ryhmämieleen jossa ei ole rakennetta haastavia yksilöitä. Kannustaisin ennemmin henkilöimään itse sitä "kehittävää vastustusta" ja vastakkainasetellun tilanteen kitka varmaan herättää ajatuksia siitä miten omasta mielestä homma pitäisi hoitaa. Jos aloittaa sopeutumisesta, niin "oma mielipide" voi jäädä aika lailla vähemmän omaksi kuin mitä sen pitäisi olla.
Don Quijote wrote:
Tarvitseeko uuteen aikaan sopeutuminen teidän mielestänne aktiivista, tai jopa yliaktiivista osanottoa (sitä kaikkien kanssa kaiken aikaa jne-asennetta)?
Kuten sanottu, niin jos tarvitsee, niin voi olla parempi olla sopeutumatta
