Seksuaalisuus

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
User avatar
Cancer
Posts: 258
Joined: Thu Dec 13, 2012 4:45 pm
Location: Helsinki

Re: Seksuaalisuus

Post by Cancer »

Smaragd wrote: Tue Jan 21, 2020 5:15 pmEli näkisin pidättäytymisen merkityksen henkisessä työssä olevan pysähtymistä sielun viestien äärelle, kun kauneus on syystä tai toisesta kaikonnut. Mikäli tuota viestiä osataan kuunnella ja keskustella kumppanin kanssa se läpi, niin silloinhan pidättäytyminen voi olla vaikka yhden illan mittaisena onnistunut. Näin ainakin koen käsienyhdistämisen idean työssä, jos hahmotetaan nyt tässä vasemman ja oikean käden polut seksuaalisuuden vapaan toteuttamisen ja siitä pidättäytymisen ideoita hallitseviksi.
Ompa tavattoman kaunis ajatus! <3 Ainakin minun kokemukseni mukaan hyvin intensiivistä ”seksuaalimagiaa” voi harjoittaa pelkästään puhumalla seksistä kumppanin kanssa. Eikä magian ympärille ehkä edes tarvita lainausmerkkejä, niin voimakkaasti sanat & avoimuus voivat tällaisissa tilanteissa muuttaa kokemusta vain sen kuvaamisen sijaan. Ne voivat moninkertaistaa henkilörajoja etäämääs työntävän, yksilöitä toisiinsa liudentavan vaikutuksen, joka kosketuksella parhaimmillaan on.
Tiden läker inga sår.
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Seksuaalisuus

Post by Smaragd »

Cancer wrote: Thu Jan 23, 2020 8:45 pm
Smaragd wrote: Tue Jan 21, 2020 5:15 pmEli näkisin pidättäytymisen merkityksen henkisessä työssä olevan pysähtymistä sielun viestien äärelle, kun kauneus on syystä tai toisesta kaikonnut. Mikäli tuota viestiä osataan kuunnella ja keskustella kumppanin kanssa se läpi, niin silloinhan pidättäytyminen voi olla vaikka yhden illan mittaisena onnistunut. Näin ainakin koen käsienyhdistämisen idean työssä, jos hahmotetaan nyt tässä vasemman ja oikean käden polut seksuaalisuuden vapaan toteuttamisen ja siitä pidättäytymisen ideoita hallitseviksi.
Ompa tavattoman kaunis ajatus! <3 Ainakin minun kokemukseni mukaan hyvin intensiivistä ”seksuaalimagiaa” voi harjoittaa pelkästään puhumalla seksistä kumppanin kanssa. Eikä magian ympärille ehkä edes tarvita lainausmerkkejä, niin voimakkaasti sanat & avoimuus voivat tällaisissa tilanteissa muuttaa kokemusta vain sen kuvaamisen sijaan. Ne voivat moninkertaistaa henkilörajoja etäämääs työntävän, yksilöitä toisiinsa liudentavan vaikutuksen, joka kosketuksella parhaimmillaan on.
Näin on marjat!

Koska esimerkkini jäi jokseenkin kapeaksi, niin tekisi mieli keskustella asiasta enemmän voiman ja järjestyksen näkökulmista. Lienee suht yleinen näkemys täällä se että seksuaalisuus, seksuaalivoima tai seksuaalinen magnetismi on samaa perusvoimaa, jonka vastanapojen väliltä kaikki luovuus ja luotu ilmenee? Täysin holtiton ja vapaa seksuaalisuuden toteuttaminen tavallaan nappaa astraalissa loputtomasti ilmeneviä haluja miten sattuu, ilman, että kokonaisempaa ja syvempää kokemusta pyrittäisiin muodostuamaan seksuaalisuuden kautta kohdatun toiseuden kanssa. Äärimmillään tälläinen tyhjien halujen nihilistinen seksuaalisuuden toteutus repii sitä kahden välillä olevaa kuilua tulehtuneemmaksi ja tulehtuneemmaksi, sen sijaan että henkilörajat hälvenisivät ja jotain rakkaudellista ja kaunista pääsisi tapahtumaan. Näin tavallaan hämmennämme ja sekoitamme irrallisilla osasilla koko tuota elämän perusvoimassa ilmenevää psykofyysistä rakennettamme. Ne halut ovat niin kauan irrallisia, kuin jättäydymme integroimasta niitä omaan kokonaisvaltaiseen harjoitukseen. Siksi niitä ei tule myöskään tuomita suoraa, koska ne ovat kuitenkin juuri niitä auttajia ja henkisen kehityksen rappusia. Mutta pidättäytymisen suhteen on hyvä miettiä kuinka moneen suuntaan sitä oikeasti kykenee tekemään tuota integraation työtä, joka tavallaan järjestää ja eheyttää psykofyysisiä instrumenttejamme. Kun pidättäydymme niin voimme fokusoida huomiomme omaa eheytymistä hyvin tukevalle seksuaalisuuden ja halujen alueelle. Itse näen tuossa työssä haluista paljastuvan todellista Tahtoa, kunhan onnistutaan välttämään harhauttavat houkutukset. Varmasti hyvin monissa elämänvaiheissa sellainen nihilistisempi seksuaalisuuden toteutus voi olla tarpeen ihan vain sen tähden ettei ihmisiellä löydy tahtoa kohdata syvyyksiä ihan pohjia myöten. Se lienee parempi vaihtoehto kuin väkisin pidättäytyminen ja seksuaalinen vinoutuminen.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Seksuaalisuus

Post by Soror O »

Itseäni pohdituttaa suhde, jossa seksuaalinen kanssakäyminen (juurikin ilmeisesti voimakkaista polariteeteista johtuen) on hyvinkin holistisen tuntuista (saavutetaan kokemus Ykseydestä, lyhyesti sanottuna). Kuitenkaan tuo seksuaalisen kanssakäymisen kokemus ei tunnu virvoittavan suhdetta kauttaaltaan, vaan jää kummallisesti ikäänkuin erilliseksi pyhyyden saarekkeeksi (hah, naurettava ilmaus). Rautalangasta väännettynä: koemme Rakkautta toisiamme kohtaan vain seksissä. Siksi olenkin ruvennut miettimään, että mistä tämä kiikastaa. Olen tullut siihen tulokseen, että koen Rakkautta seksissä mutta en osaa tai tahdo tai osaa olla Rakkaudessa tuon kokemuksen ulkopuolella. Ikäänkuin lataamme yhteyttä ja ykseyttä seksissä, joka voidaan sitten raiskata muussa vuorovaikutuksessa. Seksin ulkopuolella kokemustani värittää kauna, inho ja halveksunta. Enkä usko, että mies kokee minua kohtaan sen ylevämmin... Tunnumme molemmat olevan sitä mieltä, että rakastaisin häntä, jos vaan olisin henkisesti riittävän kypsä. Hän sanoo rakastavansa, mutta rehellisemmin kyse on hallinnasta ja riippuvuudesta.

Olen joskus miettinyt, että onko fyysinen vetovoima merkki siitä, että kyseisen sielun kanssa on "tarkoitus" olla? Mutta vaikka olisikin tarkoitus, niin se tarkoitus voi olla ihan mikä tahansa... esimerkiksi kärsimyksen kokeminen (ja sen ylittäminen). Pelottaa ajatus, että totun tähän "kärsimykseen" seksuaalisen läheisyyden vuoksi. En koe, että suhteessa on riittävästi intellektuellia ja emotionaalista läheisyyttä. Olen järkeillyt sen niin, ettei kaikkea voi saada... Ajattelen, että vaadin liikaa.

Oi, miksi Suuri näyttämömestari on harhauttanut meitä tuntemaan fyysistä vetovoimaa ihmisiä kohtaan joiden kanssa noin muuten osuu paska tuulettimeen? Onko tarkoituksensa saada meidät pyhittämään tämä "paska" (inhillinen epätäydellisyys, väkivalta, valehtelu, henkinen laiskuus, typeryys)?

Pitkään olen haaveillut selibaatista, nämä ajatukset virvoittivat tuon haaveen. Koska kuten sisustamistakaan ei aloiteta sillä, mitä huonekaluja hankitaan lisää, yhtä vähän henkistä oppituntia aloitetaan tahtomalla lisää, vaan (ensin) suostutaan luopumaan jostain.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Seksuaalisuus

Post by Soror O »

Ave wrote: Mon Feb 10, 2020 12:00 pm Pelottaa ajatus, että totun tähän "kärsimykseen" seksuaalisen läheisyyden vuoksi. En koe, että suhteessa on riittävästi intellektuellia ja emotionaalista läheisyyttä. Olen järkeillyt sen niin, ettei kaikkea voi saada... Ajattelen, että vaadin liikaa.
(Tietysti ilmeisenä tuossa kuviossa on myös tulkinta, että kärsimys on kiinteä osa koettua seksuaalista läheisyyttä.)

"True love feeds on abseces
like pleasure feeds on pain."

Pelkään ja tahdon huomata, ettei mitään jäisi jäljelle tähän suhteeseen selibaatin jälkeen. Tai sitten kenties olisi pakko yrittää nousta sille "seuraavalle tasolle", josta olemme puhuneet jo vuosia. Tasolle, jossa meitä yhdistäisi muukin kuin liha. (Mutta hän elää lihan tasolla vahvasti, ja ilmeisesti minäkin, koska olen tällainen tekopyhä hedonisti. Hän elää lihan tasolla puolustaen tuota tasoa "oikeana maailmana" ja nauraa metafyysisille hömpötyksilleni sekä myös loukkaantuu niistä, koska kokee jäävänsä ulkopuolelle.)
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Cancer
Posts: 258
Joined: Thu Dec 13, 2012 4:45 pm
Location: Helsinki

Re: Seksuaalisuus

Post by Cancer »

Ave wrote: Mon Feb 10, 2020 12:00 pm Itseäni pohdituttaa suhde, jossa seksuaalinen kanssakäyminen (juurikin ilmeisesti voimakkaista polariteeteista johtuen) on hyvinkin holistisen tuntuista (saavutetaan kokemus Ykseydestä, lyhyesti sanottuna). Kuitenkaan tuo seksuaalisen kanssakäymisen kokemus ei tunnu virvoittavan suhdetta kauttaaltaan, vaan jää kummallisesti ikäänkuin erilliseksi pyhyyden saarekkeeksi (hah, naurettava ilmaus). Rautalangasta väännettynä: koemme Rakkautta toisiamme kohtaan vain seksissä. [...]
Minä olen myös ollut parisuhteessa, jossa seksin nautinnollisuus ja helppous oli vahvassa kontrastissa tunne-elämän vaikeuksiin. Joskus nämä kaksi ulottuvuutta ikään kuin törmäsivät tai romahtivat toisiinsa, ja kitkerästä riidasta siirryttiin suoraan seksuaaliseen kohtaamiseen, jonka kiihkeyttä aiempi suuttumus tuntui suorastaan ruokkivan. Varmaan aika tuttu kuvio monelle, kun tälle kerran on omia sanojakin.

Itselleni oli tuolloin houkuttelevaa heittäytyä fatalismiin, jossa seksin intensiteetti nähdään riippuvaiseksi riitojen synnyttästä kitkasta ja jossa on juuri niin, ettei "kaikkea" (ts. tunteellisesti tasapainoista, ei-ahdistavaa parisuhdetta ja hyvää seksiä) voi saada. Tällainen kuvitelma on luullakseni yleinen ja ilmaistaan implisiitisti monissa erityisesti heteroseksuaalisiin suhteisiin liittyvissä uskomuksissa. (Esim. uskomuksessa, että miehet ja naiset ovat pohjimmiltaan niin erilaisia, että heteronaisen ja heteromiehen ystävyys on aina jotenkin ongelmallista: että he voivat todella lähentyä toisiaan vain seksin kautta.) Olen myöhempien kokemusteni perusteella alkanut uskoa, että ajatus vaihtokaupasta, jossa valitaan joko hyvä seksi tai "ystävyys", on paitsi valheellinen myös hyvin vahingollinen. Se kumpuaa (tai ainakin omassa tapauksessani kumpusi) patriarkaalisesta seksi- ja parisuhdekäsityksestä, jossa valta- ja statuspelit vievät tilan kohtaamisen mahdollisuudelta.

Tässä ketjussa tulee aina ahdettua viestit täyteen disclaimereita, ja niin lienee syytä tehdä nytkin. En oleta tietäväni toisten parisuhdetilanteesta tai seksielämästä mitään sen ohella, mitä he ovat itse kirjoittaneet. Yllä analysoin ensi sijassa omaa seksuaalisuuttani, omia suhteitani — jos kelpaan esimerkkitapaukseksi, josta joku muu voi peilata itseään, hyvä — jos en, jättäkää ajatukseni omaan arvoonsa. Avea tahdon kiittää herkkien asioiden rohkeasta jakamisesta, niin tässä ketjussa kuin muissakin. Erityisesti näin tarkasti ja omintakeisesti ilmaistuina ne ovat arvokkaita kaikille itseään pohtiville.
Tiden läker inga sår.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Seksuaalisuus

Post by Soror O »

Cancer wrote: Mon Feb 10, 2020 2:54 pm Minä olen myös ollut parisuhteessa, jossa seksin nautinnollisuus ja helppous oli vahvassa kontrastissa tunne-elämän vaikeuksiin. Joskus nämä kaksi ulottuvuutta ikään kuin törmäsivät tai romahtivat toisiinsa, ja kitkerästä riidasta siirryttiin suoraan seksuaaliseen kohtaamiseen, jonka kiihkeyttä aiempi suuttumus tuntui suorastaan ruokkivan. Varmaan aika tuttu kuvio monelle, kun tälle kerran on omia sanojakin.

Itselleni oli tuolloin houkuttelevaa heittäytyä fatalismiin, jossa seksin intensiteetti nähdään riippuvaiseksi riitojen synnyttästä kitkasta ja jossa on juuri niin, ettei "kaikkea" (ts. tunteellisesti tasapainoista, ei-ahdistavaa parisuhdetta ja hyvää seksiä) voi saada. Tällainen kuvitelma on luullakseni yleinen ja ilmaistaan implisiitisti monissa erityisesti heteroseksuaalisiin suhteisiin liittyvissä uskomuksissa. (Esim. uskomuksessa, että miehet ja naiset ovat pohjimmiltaan niin erilaisia, että heteronaisen ja heteromiehen ystävyys on aina jotenkin ongelmallista: että he voivat todella lähentyä toisiaan vain seksin kautta.) Olen myöhempien kokemusteni perusteella alkanut uskoa, että ajatus vaihtokaupasta, jossa valitaan joko hyvä seksi tai "ystävyys", on paitsi valheellinen myös hyvin vahingollinen. Se kumpuaa (tai ainakin omassa tapauksessani kumpusi) patriarkaalisesta seksi- ja parisuhdekäsityksestä, jossa valta- ja statuspelit vievät tilan kohtaamisen mahdollisuudelta.

Tässä ketjussa tulee aina ahdettua viestit täyteen disclaimereita, ja niin lienee syytä tehdä nytkin. En oleta tietäväni toisten parisuhdetilanteesta tai seksielämästä mitään sen ohella, mitä he ovat itse kirjoittaneet. Yllä analysoin ensi sijassa omaa seksuaalisuuttani, omia suhteitani — jos kelpaan esimerkkitapaukseksi, josta joku muu voi peilata itseään, hyvä — jos en, jättäkää ajatukseni omaan arvoonsa. Avea tahdon kiittää herkkien asioiden rohkeasta jakamisesta, niin tässä ketjussa kuin muissakin. Erityisesti näin tarkasti ja omintakeisesti ilmaistuina ne ovat arvokkaita kaikille itseään pohtiville.
Kiitos itsellesi kokemuksesi jakamisesta ja rohkaisevista sanoista, Cancer. Mietin usein postaamiseni motiiveja, pelkään motiivieni liikkuvan eksibitionistisessa ja huomionhakuisessa maastossa. Sisälläni on ääni, joka tahtoisi hiljentää minut kaikkiaan, koska hänen mukaansa ajatukseni ja kokemukseni ovat turhia ja typeriä (sekä myös paradoksaalisesti vaarallisia tuoda esiin). Usein kirjoitan siksikin, että tuo ääni käskee olemaan hiljaa. Ja kirjoitan hämmennyksestä ja ihmetyksestä, hapuillakseni johonkin yhteyteen (vaikka/koska sekin tuntuu vaaralliselta).

Tähän seksuaalisuusaiheeseen palatakseni: olen kyllä tiedostanut, että tälläkin saralla itselläni ilmenee näitä juuri kuvaamasi kaltaisi negatiivisia perususkomuksia (että kitka korreloi positiivisesti seksin aikana koetun täyttymyksen kanssa; että kärsimys kulkee väistämättä käsikädessä nautinnon kanssa). Niin kauan kun pidän tiedostamattomalla tai tietoisella ajattelullani ja tunteillani yllä ko. uskomuksia on turha odottaa konkreettisten olosuhteiden muuttuvan. Olisi irroitettava itsensä tuollaisesta "opitusta unesta" ja todella lunastettava oma psyykkinen ja sielullinen autonomiansa. Tuosta autonomiasta käsin olisi ko. ehdollistumisista vapaa ilmentäminen mahdollista. Kuitenkin on myös tutkittava sitä puolta itsessään, joka tyytyväisenä joskin kivuliaana viihtyy näissä draamoissa pitäen niitä kotinaan. On tutkittava sitä henkistä repsahtamista jonka oikeuttaa itselleen milloin mihinkin syyhyn (esim. isätraumaan) vedoten.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Seksuaalisuus

Post by Soror O »

Tämä aihe kääntyy kyllä itselläni melkoiseksi ruminoinniksi, mutta silti edelleen jaan.

Ajatus pidättäytymisestä ja selibaatista jo sinänsä nostikin esiin monia valvetietoisuudessa pimentoon jääviä vaikuttimia seksuaalisen toimintani taustalta. Ensimmäinen ajatus oli, että ajatus selibaatista on oikeastaan vaarallinen. Totuus tietyllä tasolla näet on, että pelkään miehiä - ja seksuaalinen kanssakäyminen näyttäytyy ainoana tapana olla "turvassa" eli jossain määrin ennakoitavassa "yhteydessä" miessukupuolen kanssa. Seksuaalinen toiminta jollain tasolla linkittyy näin pelon motivoimaan hallintaorientaatioon. Taustalla on myös ydinuskomus siitä, että seksuaalinen kanssakäyminen on pohjimmiltaan ainut tapa olla "jotain" tai "jokin" miehelle, olemassa. Ehkä osittain tällaisten ydinhaavojen pohjalta en oikeastaan koskaan ole osannut olettaa, että mies voisi olla aidosti kiinnostunut ajatuksistani ja sielustani. Ja edelleen: jos jotain tällaisia merkkejä onkin ilmennyt, olen itse alitajuisesti kategorisoinut miehen "vähemmän mieheksi". Tuntuu surulliselta kohdata näin suuria ja tuhoavia väärinkäsityksiä itsessään. Ja oikeastaan kaikki tämä saa kyseenalaistamaan seksuaalielämäni luonteen kokonaisuudessaan, onko siinä koettu yhteys/Ykseys ollutkin vain psykologista lumetta? Koska olisi vaikea uskoa, että tällaisesta pelon maaperästä versoaisi mitään Todellista.

Olen jollain tasolla tunnistanut tämän sairaan seksismin itsessäni jo aikaisemmin. Mutta jollain tapaa ajattelin, että olisin päässyt tässä asiassa eteenpäin. Edistystä onkin tapahtunut, mutta ei ehkä niin ponnekkaasti, mitä soisi.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Seksuaalisuus

Post by Soror O »

Ja, anteeksi, edelleen:

Asian latausta ei vähennä se, että vaikka seksuaalisuuteni maaperä on tällätavoin kieroutunut, se ei tee seksuaalisuuteni toteuttamisesta vähemmän nautinnollista, vaan jopa päinvastoin - onhan "selviytymisen" ehtona olevasta asiasta täytynyt oppia nauttimaan, jopa yli omien luonnollisten(?) rajojensa. Tässä on jälleen siis yksi esimerkki siitä, miksi henkisen kehityksensä nimissä olisi ehkä hyvä ottaa etäisyyttä omaan nautintoonsa. Koetun nautinnon juuri voi useinkin nojautua tietyllä tasolla perin eläimellisiin itsesäilytysvaistoihin. Mutta silti, en tahdo parjata tai saattaa häpeään sitä eläintä itsessäni. Yhtälailla se ansaitsee myötätuntoni ja kunnioitukseni osana Kaikkeutta.
If you want to reborn, let yourself die.
Locked