Uusien ihmisten kohtaaminen

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
User avatar
Peregrina
Soror
Posts: 93
Joined: Thu Aug 03, 2017 10:35 pm

Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Peregrina »

Arvioitteko uusia ihmisiä kohdatessanne, kannattaako heihin tutustua syvemmin, pitäytyä pinnallisessa kohtaamisessa tai ehkä pyrkiä välttämään jatkossa täysin vai menettekö virran mukana ja otatte vastaan sen, mitä karma tuo tullessaan?
Jos arvioitte, tapahtuuko se älyllisellä tasolla, intuitiivisesti esimerkiksi tuntemusten, esiin nousevien assosiaatioden tai synkrojen tarkkailun muodossa tai näiden yhdistelmänä?
User avatar
Ave
Posts: 260
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Ave »

Peregrina wrote: Thu Oct 22, 2020 6:23 pm Arvioitteko uusia ihmisiä kohdatessanne, kannattaako heihin tutustua syvemmin, pitäytyä pinnallisessa kohtaamisessa tai ehkä pyrkiä välttämään jatkossa täysin vai menettekö virran mukana ja otatte vastaan sen, mitä karma tuo tullessaan?
Jos arvioitte, tapahtuuko se älyllisellä tasolla, intuitiivisesti esimerkiksi tuntemusten, esiin nousevien assosiaatioden tai synkrojen tarkkailun muodossa tai näiden yhdistelmänä?
Arvioin, ja itsellä on taipumusta tehdä melko nopeasti johtopäätökseni siitä, kannattaako tutustumista jatkaa. Jos miettii jälkikäteen itselle merkittäviksi muodostuneita ihmissuhteita niin niitä on leimannut jokin keskinäisen tunnistamisen tuntu. On ollut itsestään selvää, että suhde vain on - tai kehittyy eteenpäin joksikin. Tällainen suhde kannattelee itseään läpi aikojen, eikä siinä tarvitse liikaa pohtia tai eritellä mitään.

Muunlaiset, jo iduiltaan elinkelvottomat - tai "siemeneltään huonot" - suhteet ovat saattaneet olla jonkun liian yksipuolisen painotuksen ja/tai impulssin johdosta ilmentyneitä. En jotenkin koskaan ole täysin ymmärtänyt niitä, jotka jäävät kantamaan katkeruutta tällaisten suhteiden kuolemasta. Se näyttäytyy itselleni luonnonmukaisena prosessina. Tottakai ymmärrän myös kokemusta siitä, että "olisi pitänyt jatkaa", koska olen joskus itsekin ollut se osapuoli joka yrittää vielä lämmittää suhteen jo pystyyn kuollutta versoa jonkun oudon, irrallisen unelmani tähden.

Vain yhden suhteen (emme kerenneet edes näkemään) olen päättänyt heti alkuunsa siitä syystä, että itselleni tuli voimakas tunne siitä, että joudun ko. henkilön kanssa vaaraan. Tuossa suhteessa koin pari aika vaikuttavaa synkroa. Se tuntui hämmentävältä, koska todella pidin tyyppiä itselleni vaarallisena. Mielenkiintoinen kysymys onkin, kuinka synkroja tulisi tulkita? Romanttisissa yhteyksissä saattaa tulla kiusaus tulkita niitä jonkinlaisena positiivisena merkkinä, mutta asia lienee paljon monisyisempi. Edelleen tuossa yhteydessä pohdin paljon, mitä tuo poikkeuksellinen vaaran tunne tarkoitti. Vaaran tunnehan ei automaattisesti tarkoita sitä, että kohteesta pitäisi pysyä erossa - tai että sitä pitäisi lähestyä.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 1040
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Insanus »

Kaiketi on olemassa jokin signaali johon tartun kun tunnen että tuossa on ihminen jonka en annakaan valua ohi, mutten oikein tiedä mikä se on. "Sinä olet nähnyt Sen" on se kokemus, ikään kuin ihmisen sieluun olisi jäänyt jokin tärkeä jälki jonka olemassaolon voi tuntea vaikkei se olisi välittömästi esillä. Pedon merkki? :)
With a taste of a poison paradigm
User avatar
Aquila
Frater
Posts: 760
Joined: Sat Jul 17, 2010 12:14 pm

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Aquila »

Ainakaan kovin tietoista arviointia en tee uusien ihmisten suhteen. Lähinnä intuition tasolla huomaan, että joidenkin kanssa on sellainen keskinäinen yhteys, että toivon yhteydenpidon jatkuvan ja niissä tapauksissa yritän sitä edistääkin. Ehkä siihen liittyy kokemus samalla tasolla olemisesta, mitä se eri tilanteissa tarkoittaakin. Yleensä huomaa sen, että asioista syntyy helposti yhteisymmärrys, eikä ole liikaa statuksiin, valta-asetelmiin tai luonteenpiirteisiin liittyvää kitkaa. Lähes poikkeuksetta tällainen intuitio syntyy ensikohtaamisella, mutta ehkä myöhemminkin, jos alkuun on puolin tai toisin erilaista jännitystä, ujoutta tai muuta mukana. Harvoin kuitenkaan analysoin tai asettelen ihmisiä mihinkään kovin tarkkoihin raameihin lyhyen tuntemisen pohjalta, enkä tee olettamuksia, joita ei voisi myöhemmin muuttaa.
Kenazis
Frater
Posts: 1033
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Kenazis »

Tuntuu, että yleensä jos saa jotenkin epämääräisen huonon tuntemuksen ihmisestä, se kannattaa ottaa tosissaan. En tarkoita, että löisin heti homman poikki. Vaan olen erittäin varauksellinen kunnes saan selvää mistä tuntemus johtuu. Usein on ollut kyse siitä, että ihminen esittää jotain jota ei ole. Eli on verbaalinen ja fyysinen ulosanti ristiriidassa, joka voi olla niin hienovaraista, että sen jollain tavalla aistii, mutta ei älyllään huomaa heti. Muutamalta psykopaatilta ja/tai pahasti narsistiselta henkilöltä (myöhemmin tullut ilmi muiden jäädessä uhreiksi) olen tämän varauksellisuuden vuoksi säästynyt.

Itselle huumori (kuten kahvi, mitä mustempaa, sen parempaa) ja mielikuvitus on aina ollut ne ytimelliset, keskeiset piirteet. Tätä kautta helpoiten tulen uusien kanssa juttuun tai en tule. Jos henkilö omaa "hyvän" huumorintajun ja vilkkaan mielikuvituksen, tulen melko varmasti nopeasti "juttuun". Jos taas henkilö on mielikuvitukseton ja huumorintajuton, en todennäköisesti jaksa olla missään tekemisissä enkä myöskään pääse pahemmin samalla aaltopituudelle pitemmän ajan kanssakaan. Huumorintaju ja vilkas mielikuvitus ovat siis ne keskeiset, helpoimmat ja nopeimmat asiat, jonka kautta uusien ihmisten kohtaaminen luonnistuu minulle.

Ps. Olen ollut työparina henkilön kanssa, jolla oli täysin erilainen huumorintaju kuin minulla ja muutenkin hänen elämänkatsomuksensa oli minun perspektiivistä suorastaan rutikuiva. Yli vuoden olimme päivttäin tekemisissä ja yhdessä oleminen oli todella vaivaannuttavaaa vaikka kuitenkin tulimme toimeen keskenämme. Tämä oli opettavainen ja samalla sellainen "kerta elämän aikana riitttää" kokemus.
"We live for the woods and the moon and the night"
User avatar
Ave
Posts: 260
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Ave »

Aquila wrote: Fri Oct 23, 2020 11:22 am Harvoin kuitenkaan analysoin tai asettelen ihmisiä mihinkään kovin tarkkoihin raameihin lyhyen tuntemisen pohjalta, enkä tee olettamuksia, joita ei voisi myöhemmin muuttaa.
Tällainen avoimuus onkin tärkeää. Oma kirjoitukseni huokui ehkä liikaa tietynlaista fatalismia ja ehdottomuutta. Vain niihin ihmisiin, jotka olen määrittänyt itselleni vahingollisiksi katkaisen välit eksplisiittisesti ja kokonaan. Näitä ihmisiä on ollut elämäni aikana kaksi. Muina kertoina sinänsä hedelmällinen yhteydenpito on täytynyt katkaista esimerkiksi sen vuoksi, että liian toispuoleinen romanttinen kiinnostus on tehnyt yhteydenpidosta toiselle osapuolelle kivuliasta. Tällaiset menetetyt rakastajat ovat uskollisia kumppaneita - heistä saattaa olla paljon iloa senkin jälkeen, kun liekki olisi konkreettisessa yhteydenpidossa jo ehkä sammunut. En tiedä, onko tämä jokin vampirismin tai nekrofilian muoto, mutta suhteella on aina kaksi osapuolta ja "kesken jäänyt" ja murhattu suhde kummittelee kenties molempia tasapuolisesti. Koen itse tuossa kummittelussa jotain kaunista, ehkä se hivelee ihmispelkoista idealistia minussa. Vain kuollut suhde voi tietyssä, rajallisessa, katsannossa näyttäytyä täydellisenä. Hyväksyn myös, jos joku torjuu minut. Torjunta on tietynlainen tunnistamisen muoto - se sanoo enemmän kuin kädenlämpöinen yhteydenpito. Torjunta on vastuunottoa toisen sydämestä.

"Jo siemeneltään elinkelvottomat suhteet" voivat muuttua joskus myöhemmin elämässä elinkelpoisiksi, kun maa, johon siemen kylvetään muuttuu. Olen itse joiltain osiltani melko kärsimätön ja äkkipikainen ihminen. Kerran rakastuin kirjaan, jonka olin pari vuotta aikaisemmin tuominnut mitäänsanomattomaksi paskaksi.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Aquila
Frater
Posts: 760
Joined: Sat Jul 17, 2010 12:14 pm

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Aquila »

Ave wrote: Fri Oct 23, 2020 12:31 pm "kesken jäänyt" ja murhattu suhde kummittelee kenties molempia tasapuolisesti. Koen itse tuossa kummittelussa jotain kaunista, ehkä se hivelee ihmispelkoista idealistia minussa. Vain kuollut suhde voi tietyssä, rajallisessa, katsannossa näyttäytyä täydellisenä. Hyväksyn myös, jos joku torjuu minut. Torjunta on tietynlainen tunnistamisen muoto - se sanoo enemmän kuin kädenlämpöinen yhteydenpito. Torjunta on vastuunottoa toisen sydämestä.
Tästä tuli joitain ajatuksia mieleen. Aiemmassa viestissä lähestyin asiaa ystävyyden kannalta, mutta romanttisiin suhteisiin liittyen, varsinkin silloin kun ne eivät ole lopulta olleet kovin pitkäaikaisia, puhutaan viikoista tai kuukausista, ja ovat jotenkin itsestään hiipuneet pois, koen ehkä juuri tuollaista kummittelua. Jotkut vuosia sitten tapahtuneet suhteet nousevat kohtuullisen usein mieleen, enkä aina osaa sanoa sille syytä, mutta niihin liittyy jokin lämmin tunne, johon voi yhdistyä kevyttä kaipuutakin. Ehkä suhteen kuului toteutua tuolla tavoin ja se oli omanlaisensa haikea, mutta tarkoituksenmukainen täyttymyksensä. Toisaalta nuo suhteet saattavat jälkikäteen ajateltuna assosioitua silloin meneillä olleeseen ikäkauteen, jota katson nyt haikaillen. Tunne niistä toiveista ja mahdollisuuksista herättää vahvaa nostalgiaa taakse jääneistä ajoista, kun hiljalleen kokee iän myötä tiettyjen ovien sulkeutuneen.
User avatar
Peregrina
Soror
Posts: 93
Joined: Thu Aug 03, 2017 10:35 pm

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Peregrina »

Ave wrote: Thu Oct 22, 2020 9:55 pm Mielenkiintoinen kysymys onkin, kuinka synkroja tulisi tulkita? Romanttisissa yhteyksissä saattaa tulla kiusaus tulkita niitä jonkinlaisena positiivisena merkkinä, mutta asia lienee paljon monisyisempi.
Tätä pohdin itsekin. Toisaalta syvästi uskon, että synkroja tarkkailemalla voi saada validia tietoa suhteen laadusta ja siitä, kuinka se tulee etenemään, mutta kuten intuitiossa yleensä, pelot ja toiveet tulevat kovin herkästi sotkemaan tulkintoja. Ja aina on se riski, että halu olla oikeassa on niin voimakas, että suorastaan manipuloi asioita enteiden viitoittamaan suuntaan. Nykyään, parin todella karvaan pettymyksen jälkeen, minulla saattaa olla taipumus tulkita synkroja ennemminkin pelon, kuin halun kautta.
Jonkinlainen selkeään näkemiseen tähtäävä meditatiivinen harjoitus voisi olla paikallaan.

Useastakaan hyvästä ystävästäni en pitänyt ensi tapaamisella, johtuen ehkä omista (tai muiden? ) ennakkoluuloista. Tai ehkä juuri siitä Aven mainitsemasta keskinäisen tunnistamisen tunnusta: näen toisessa jotain itsestäni, mikä yhtä aikaa ärsyttää ja kiehtoo. Joskus suoranaisesta kyräilystäkin on voinut kehittyä pitkäaikainen ystävyys. Ja sitten on niitäkin ihmissuhteita, jotka ovat alkaneet lupaavasti, mutta pian onkin käynyt selväksi, että vetovoima perustuukin toisen tai molempien mustelmien paineluun.
Insanus wrote: Fri Oct 23, 2020 7:53 am Kaiketi on olemassa jokin signaali johon tartun kun tunnen että tuossa on ihminen jonka en annakaan valua ohi, mutten oikein tiedä mikä se on. "Sinä olet nähnyt Sen" on se kokemus, ikään kuin ihmisen sieluun olisi jäänyt jokin tärkeä jälki jonka olemassaolon voi tuntea vaikkei se olisi välittömästi esillä. Pedon merkki? :)
Pahoittelen mauttomuutta, mutta tämä strippi tuli nyt väistämättä mieleen :P
https://www.kaleva.fi/sarjakuvat/fingerpori/2233928
Kenazis wrote: Fri Oct 23, 2020 11:52 am Tuntuu, että yleensä jos saa jotenkin epämääräisen huonon tuntemuksen ihmisestä, se kannattaa ottaa tosissaan. En tarkoita, että löisin heti homman poikki. Vaan olen erittäin varauksellinen kunnes saan selvää mistä tuntemus johtuu. Usein on ollut kyse siitä, että ihminen esittää jotain jota ei ole. Eli on verbaalinen ja fyysinen ulosanti ristiriidassa, joka voi olla niin hienovaraista, että sen jollain tavalla aistii, mutta ei älyllään huomaa heti.
Eräs vanha kaverini tapasi saada paskaa niskaansa hämmentävän usein, vaikka hän ei suoranaisesti ongelmia kerjännytkään. Päättelin tämän johtuvan juurikin ristiriidasta nonverbaalin ja verbaalin viestinnän välillä. Hänen tavassaan ilmaista itseään oli jotain niin teennäistä, että se herätti minussakin halun suoranaiseen julmuuteen häntä kohtaan. Luullakseni hän vain kamppaili piilottaakseen alemmuuskompleksinsa ja minä tulkitsin tämän alentuvuutena.
Kenazis wrote: Fri Oct 23, 2020 11:52 am Jos taas henkilö on mielikuvitukseton ja huumorintajuton, en todennäköisesti jaksa olla missään tekemisissä enkä myöskään pääse pahemmin samalla aaltopituudelle pitemmän ajan kanssakaan.
Minulle mielikuvituksettomuus tai huumorintajuttomuus eivät ole kynnyskysymyksiä, mutta kaikenlainen manipuloimiseen viittaava käytös kylläkin.
Erityisen vaikea minun suhtautua tilanteissa, joissa tulkitsen, että toinen pyrkii saamaan tahtonsa lävitse asettautumalla marttyyriksi.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 4038
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Nefastos »

Peregrina wrote: Thu Oct 22, 2020 6:23 pmArvioitteko uusia ihmisiä kohdatessanne, kannattaako heihin tutustua syvemmin, pitäytyä pinnallisessa kohtaamisessa tai ehkä pyrkiä välttämään jatkossa täysin vai menettekö virran mukana ja otatte vastaan sen, mitä karma tuo tullessaan?

Aiemmin elämässäni pyrin olemaan korostuneen avoin ja "käytettävissä". Nyttemmin joudun ajattelemaan asiaa utilitaristisemmin, eli olen enemmän tekemisissä lähinnä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat aktiivisia kanssatyöntekijöitä tai liittyvät tekemääni työhön olennaisesti. Siten tuo mainitsemasi virta joutuu usein kulkemaan aika kapeasta patoportista.

Peregrina wrote: Thu Oct 22, 2020 6:23 pmJos arvioitte, tapahtuuko se älyllisellä tasolla, intuitiivisesti esimerkiksi tuntemusten, esiin nousevien assosiaatioden tai synkrojen tarkkailun muodossa tai näiden yhdistelmänä?

Minua kiinnostaa ihmisten lempeys, ja kyky asettaa se dynaamiseen henkiseen työhön muodossa tai toisessa. Kun tällaisia ihmisiä löytyy, se tuntuu jalokivien löytämiseltä, ja tuntuu myös aina siltä, että riippumatta siitä kuinka paljon työmme kulkee yhtä matkaa, jonkinlainen pyhä yhteys säilyy.

Synkrot syntyvät, kun ihmisten välillä kulkee energiaa, eli magneettiset poolit ovat hedelmällisesti asettuneet. Mutta tämä ei vielä automaattisesti tarkoita, että se mitä suhteesta on mahdollista synnyttää, olisi välttämättä positiivista. Vertauksena, samanlainen magneettinen jännite syntyy eroottisessa kiinnostuksessa. Se onko eroottinen yhteys todella toivottava on eri asia kuin se, että siihen on olemassa magneettinen attraktio.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Benemal
Frater
Posts: 869
Joined: Thu Feb 23, 2012 7:24 pm
Location: South-Fin

Re: Uusien ihmisten kohtaaminen

Post by Benemal »

Peregrina wrote: Fri Oct 23, 2020 9:25 pm Pahoittelen mauttomuutta, mutta tämä strippi tuli nyt väistämättä mieleen
Väärin mauttomuutetoitu! Freddy Got Fingeredpori on oikein ja hyvin ja nätisti. Fingerporifanien tapaaminen on haasteellista. Ajatten "voi ei tää on joku Fingeristi." ;)

edit typo
Post Reply