Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Smaragd »

Ave wrote: Tue Aug 04, 2020 10:56 pm Huh, en ole täysin varma kannattaako kirjoittaa työpäivän päätteeksi, enkä ole täysin varma ymmärsinkö pointtiasi ja vastaanko mihinkään, mutta olkoon!
Ehkäpä pointtini voisi kirkastaa peilaamalla sitä viimeisimmän viestisi jumaluutta vasten. Näkisin että me olemme ihmisinä tietyllä tapaa mahtavemmassa asemassa kuin jumalat voidessamme toimia niin ylä- kuin alatasojenkin kanssa dynaamisesti. Jumalten vapaus on melkein kuin kykenemättömyyttä tehdä luontoaan tai asemaansa vastaan ja siksi he ovat sidotut pyyhkimään sivilisaatioita ja planeettoja. Luciferin lankeemus ja toisaalta Kristuksen ylösnousemus mahdollistaa ihmisille laajemman väylän toimia. Näen hybrikseen ja solipsismiin jäämisen oikeastaan jumalten etuoikeutena ja ihmisissä ilmetessään kykenemättömyytenä ottaa ihmisen vastuu meille suodun laajemman dynaamisen kentän asioista. Voisiko sanoa jumalten etuoikeuteen jämähtämisen olevan sitä kun jäädään pelkäksi pääksi? Eli metafyysisesti ihmisen paikka vaikuttaisi olevan laajemmalla alueella.

Osoitin äidin matriisiin sillä hänen verkostojen toimintatapaan katsomalla solipsismi nähdäkseni särkyy ja siellä jumalainen ja saatanallinen ihminen kehkeytyy ja synnyttää itseään.
Ihmisen terve nöyryys (todellinen (eheyteen mahdollistava) rakkaus alempaa luontoaan kohtaan) ja toisaalta taivaasta putoava ylpeys mahdollistaa tämän kehkeytymisen, ja ne tuodaan yhteen ihmistä synnyttämään. Ja jos tuodaan tämä käytännön tasolle, niin näkisin omalla kohdallani dogman hyttysten suhteen auttavan etsimään itsestäni tuota tervettä nöyryyttä, joskin jos epäonnistun niin ei se minun maailmaani kaada. Vähän se pistää sydämestä ja hyvä niin. En koe suuria tunteita asiasta, mutta sydänkosketus on sitä kunnioitusta tätä olentoa ja kuolemaa kohtaan.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Soror O »

Smaragd wrote: Wed Aug 05, 2020 8:44 am Näkisin että me olemme ihmisinä tietyllä tapaa mahtavemmassa asemassa kuin jumalat voidessamme toimia niin ylä- kuin alatasojenkin kanssa dynaamisesti. Jumalten vapaus on melkein kuin kykenemättömyyttä tehdä luontoaan tai asemaansa vastaan ja siksi he ovat sidotut pyyhkimään sivilisaatioita ja planeettoja. Luciferin lankeemus ja toisaalta Kristuksen ylösnousemus mahdollistaa ihmisille laajemman väylän toimia. Näen hybrikseen ja solipsismiin jäämisen oikeastaan jumalten etuoikeutena ja ihmisissä ilmetessään kykenemättömyytenä ottaa ihmisen vastuu meille suodun laajemman dynaamisen kentän asioista. Voisiko sanoa jumalten etuoikeuteen jämähtämisen olevan sitä kun jäädään pelkäksi pääksi? Eli metafyysisesti ihmisen paikka vaikuttaisi olevan laajemmalla alueella.


Ymmärrän mitä tarkoitat. Itse viittasin Jumalalla nyt ensimmäiseen liikuttajaan, tuohon impotenttiin omnipotenttiin, en niinkään ns. alemman tason jumaluuksiin. Joskin nämäkin sisältyvät toisiinsa pohjimmiltaan. Kirjoitat vastuusta. Se tuntuu sanana tässä yhteydessä olennaiselta. Näkisin, että oma transsendentti relativismini moraalin suhteen ei poista vastuuta - vaan pikemmin tekee siitä vielä painavamman. Kysymys ei ole siitä, että minun kannattaisi elää elämäni vallattomana kosmisena triksterinä (joskin sitäkin henkeä minussa on). Minusta tuntuu, että henkisesti täysikasvuinen moraali olisi todella kuin höyhenenkevyt rautapaino.
Smaragd wrote: Wed Aug 05, 2020 8:44 am Osoitin äidin matriisiin sillä hänen verkostojen toimintatapaan katsomalla solipsismi nähdäkseni särkyy ja siellä jumalainen ja saatanallinen ihminen kehkeytyy ja synnyttää itseään.
Ihmisen terve nöyryys (todellinen (eheyteen mahdollistava) rakkaus alempaa luontoaan kohtaan) ja toisaalta taivaasta putoava ylpeys mahdollistaa tämän kehkeytymisen, ja ne tuodaan yhteen ihmistä synnyttämään. Ja jos tuodaan tämä käytännön tasolle, niin näkisin omalla kohdallani dogman hyttysten suhteen auttavan etsimään itsestäni tuota tervettä nöyryyttä, joskin jos epäonnistun niin ei se minun maailmaani kaada. Vähän se pistää sydämestä ja hyvä niin. En koe suuria tunteita asiasta, mutta sydänkosketus on sitä kunnioitusta tätä olentoa ja kuolemaa kohtaan.
Tämä on kaunis ja osuva kuvaus nöyryyden ja ylpeyden dynamiikasta ja ihmisen saatanallisesta olemuksesta. Kyllähän solipsismi särkyy jatkuvasti ja loputtomasti, eri tasoilla. Samaan aikaan kuitenkaan se ei särjy vaan säilyttää itsensä ikuisesti, koska Kaikkeus läpäisee kaiken (Isä) ja sisällyttää itseensä kaiken (äiti). Ilmeisesti tässä keskustelussa on ollut kysymys siitä, että koetaanko olevan (edes teoriassa) mahdollista se, että ihminen rajallisessa tietoisuudessaan yhtyisi elämyksellisesti ja todellisesti Kaikkeuteen, jolloin hän voisi sanoa: "Minä olen kaikki mitä on ollut ja tulee olemaan." Silti tämä ei veisi pois sitä olemassaolon painoa, joka jokaisella partikkelilla on - mikro-organismista ihmiseen. En siis voi sanoa, ettei hyttysen tappamisella olisi seurauksia. Kaikella on seurauksensa. Tietysti varmasti moni meistä pyrkii vaikuttamaan ennemmin syyhyn - kuin vasta seuraukseen. Mutta joskus syyt ovat aionien takana. (Mikä ei tietysti ole ongelma, jos osaa matkustaa ajassa, hahha.)

Ehkä jonain päivänä en enää itsekään tapa hyttysiä. Ehkä sitten, kun ne keskustelevat kanssani tavalla, jota koen olennaiseksi ja ajankohtaiseksi kuunnella. Inhosin joskus kärpäsiä sisätiloissa (osittain ehkä siksi, että ne toivat mieleen ikävän muiston). Nyt keskustelen kärpästen kanssa. Mutta kärpäsetkin ovat yksilöitä, kuten kaikki ovat.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Smaragd »

Ave wrote: Wed Aug 05, 2020 10:18 am
Smaragd wrote: Wed Aug 05, 2020 8:44 am Näkisin että me olemme ihmisinä tietyllä tapaa mahtavemmassa asemassa kuin jumalat voidessamme toimia niin ylä- kuin alatasojenkin kanssa dynaamisesti. Jumalten vapaus on melkein kuin kykenemättömyyttä tehdä luontoaan tai asemaansa vastaan ja siksi he ovat sidotut pyyhkimään sivilisaatioita ja planeettoja. Luciferin lankeemus ja toisaalta Kristuksen ylösnousemus mahdollistaa ihmisille laajemman väylän toimia. Näen hybrikseen ja solipsismiin jäämisen oikeastaan jumalten etuoikeutena ja ihmisissä ilmetessään kykenemättömyytenä ottaa ihmisen vastuu meille suodun laajemman dynaamisen kentän asioista. Voisiko sanoa jumalten etuoikeuteen jämähtämisen olevan sitä kun jäädään pelkäksi pääksi? Eli metafyysisesti ihmisen paikka vaikuttaisi olevan laajemmalla alueella.


Ymmärrän mitä tarkoitat. Itse viittasin Jumalalla nyt ensimmäiseen liikuttajaan, tuohon impotenttiin omnipotenttiin, en niinkään ns. alemman tason jumaluuksiin. Joskin nämäkin sisältyvät toisiinsa pohjimmiltaan.

Näinpä. Ajattelen että jumalat monikkona (myös ihmisten oma jumaluus) on tätä samaa impotenttia omnipotenttia.
Ave wrote: Wed Aug 05, 2020 10:18 am Ehkä jonain päivänä en enää itsekään tapa hyttysiä. Ehkä sitten, kun ne keskustelevat kanssani tavalla, jota koen olennaiseksi ja ajankohtaiseksi kuunnella. Inhosin joskus kärpäsiä sisätiloissa (osittain ehkä siksi, että ne toivat mieleen ikävän muiston). Nyt keskustelen kärpästen kanssa.
Aivan, jonkinlainen käytännöllinen reittihän näihin asioihin tulee löytää, ei voi vain hypätä suoraa että nytpä olen ymmärtänyt toisen olennon täysin eikä minun tarvitse vahingoittaa sitä sen tullessa tielleni. Väkivallattomuuden ideaalikin on harjoitusta, ei titteli joka määrittäisi minut ideaalin hallitsijaksi tai harjoitteen päämäärän saavuttaneeksi. Mielenkiintoista tarkkailla näitä asioita erilaistan lähestymistapojen peilaamina, kiitos siitä.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Soror O »

Smaragd wrote: Wed Aug 05, 2020 11:52 am Aivan, jonkinlainen käytännöllinen reittihän näihin asioihin tulee löytää, ei voi vain hypätä suoraa että nytpä olen ymmärtänyt toisen olennon täysin eikä minun tarvitse vahingoittaa sitä sen tullessa tielleni. Väkivallattomuuden ideaalikin on harjoitusta, ei titteli joka määrittäisi minut ideaalin hallitsijaksi tai harjoitteen päämäärän saavuttaneeksi. Mielenkiintoista tarkkailla näitä asioita erilaistan lähestymistapojen peilaamina, kiitos siitä.
Niinpä. Ja rehellinen erehtyminen vie nopeammin perille kuin tekopyhyys. On mahdollista, että olen esimerkiksi hyttysten suhteen erehtynyt, tätä asiaa täytyy tutkia lisää. Kiitos itsellesi, tarvitsen todella näitä erilaisia näkökulmia.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Insanus »

Ave wrote: Wed Aug 05, 2020 10:18 am Kirjoitat vastuusta. Se tuntuu sanana tässä yhteydessä olennaiselta. Näkisin, että oma transsendentti relativismini moraalin suhteen ei poista vastuuta - vaan pikemmin tekee siitä vielä painavamman. Kysymys ei ole siitä, että minun kannattaisi elää elämäni vallattomana kosmisena triksterinä (joskin sitäkin henkeä minussa on). Minusta tuntuu, että henkisesti täysikasvuinen moraali olisi todella kuin höyhenenkevyt rautapaino.
Koen asian juuri näin, vaikka minulle ei olekaan yhtä selvää etteikö tricksterin elämä voisi olla nyt juuri oikea.
Kysymyksessä ihmisen jumalallisuudesta minusta oikea asenne on kuulla zen-mestarin sanoja: "jos ymmärrät, ota sauvani ja opeta". Tai toisesta kirjasesta:
"Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran" (Job 38:12) Kyse ei minusta ole teoreettisesta mahdollisuudesta vaan käytännöllisestä paineesta, "liiasta virrasta liian pienessä johdossa". Löydän itse joskus dramaattisen kristillisen syyllisyydentunnon itsestäni kun hyvänä satanistina tahdon omia Jumalan vastuun. Siitä tekisi kenties kevyen Jumalan voima, mutta hybris ei huoli armosta eikä sydänkään ole kuollut niin hallelujaa saa laulaa happaman voimattomasta ironiasta käsin kasvuhommissa. Hyvänä päivänä siitä riidasta syttyy viha ja musta tuli, jota voisi hyvin sanoa rakkaudeksikin.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Nefastos »

Insanus wrote: Wed Aug 05, 2020 2:10 pmviha ja musta tuli, jota voisi hyvin sanoa rakkaudeksikin.

Miten vihaa voi sanoa rakkaudeksi? Vai olivatko viha ja musta tuli tässä eri asiat? (Voin ymmärtää mustan tulen "elohistisena" rakkautena, ja itse asiassa olen siitä aiheesta valmistelemassa parhaillaan käännöstekstiäkin.)
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Insanus »

Nefastos wrote: Wed Aug 05, 2020 5:38 pm
Insanus wrote: Wed Aug 05, 2020 2:10 pmviha ja musta tuli, jota voisi hyvin sanoa rakkaudeksikin.

Miten vihaa voi sanoa rakkaudeksi? Vai olivatko viha ja musta tuli tässä eri asiat? (Voin ymmärtää mustan tulen "elohistisena" rakkautena, ja itse asiassa olen siitä aiheesta valmistelemassa parhaillaan käännöstekstiäkin.)
Voimana joka murtautuu epätoivon ja piittaamattomuuden läpi hyväksymättömyytenä, päättäväisyytenä, kasvuna, vaatimuksena että näin ei pitäisi olla, eikä tähän voi eikä saa tyytyä. Viha arvottaa olemassaoloa, välittää, energisoi jne.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
Angolmois

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Angolmois »

Insanus wrote: Wed Aug 05, 2020 6:15 pmVoimana joka murtautuu epätoivon ja piittaamattomuuden läpi hyväksymättömyytenä, päättäväisyytenä, kasvuna, vaatimuksena että näin ei pitäisi olla, eikä tähän voi eikä saa tyytyä. Viha arvottaa olemassaoloa, välittää, energisoi jne.
"I can feel your anger; it gives you power, it gives you focus..."

- Emperor Palpatine
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Nefastos »

Insanus wrote: Wed Aug 05, 2020 6:15 pmVoimana joka murtautuu epätoivon ja piittaamattomuuden läpi hyväksymättömyytenä, päättäväisyytenä, kasvuna, vaatimuksena että näin ei pitäisi olla, eikä tähän voi eikä saa tyytyä. Viha arvottaa olemassaoloa, välittää, energisoi jne.

Miten mikään näistä asioista liittyy rakkauteen? Käytät asiayhteydessä "välittämistä" nähdäkseni vastakkaisessa merkityksessä kuin esim. käsilläolevan keskustelun nimen merkityksessä empatiana.

Tai, jos ymmärryksen ovi löytyy terminologiselta suunnalta: Voisin ymmärtää jos yhdistäisit nämä tunteet âtmaan, tai jopa manakseen; en ymmärrä, miten yhdistät ne buddhiin.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Empatia ei-ihmisiä kohtaan

Post by Insanus »

Nefastos wrote: Wed Aug 05, 2020 6:46 pm
Insanus wrote: Wed Aug 05, 2020 6:15 pmVoimana joka murtautuu epätoivon ja piittaamattomuuden läpi hyväksymättömyytenä, päättäväisyytenä, kasvuna, vaatimuksena että näin ei pitäisi olla, eikä tähän voi eikä saa tyytyä. Viha arvottaa olemassaoloa, välittää, energisoi jne.

Miten mikään näistä asioista liittyy rakkauteen? Käytät asiayhteydessä "välittämistä" nähdäkseni vastakkaisessa merkityksessä kuin esim. käsilläolevan keskustelun nimen merkityksessä empatiana.
En kai sentään. Ymmärrän vihan yhtenä altistuneimmista ja herkimmistä tunteista jonka perusta on nimenomaan empaattinen välittäminen. Juuri siksi esitin aiemmin pienen "empatiakritiikin" koska esim.siitä ei ole kauaakaan kun näin lentolehtisen jossa esitettiin ulkomaalaisia ihmisiä raiskaajina ja kylmä poliisi taluttaa miestä vankilaan joka sanoo "halusin vain suojella perhettäni" tms. Propagandan ajatus on tietenkin aiheuttaa tällaista empaattista vihaa tarkoituksessa syrjiä ihmisryhmää. Tuollainen on manipulaatiota, mutta periaate on sama.
Viha herää koska jotain herkkää on loukattu, vihaan ihmistä koska hän loukkaa tunteitani, lakia joka on asetettu väärin, Jumalaa joka sallii kärsimyksen jne. Siksi viha kuuluu minusta nimenomaan buddhiin, se on henkilökohtaista huolta, pakotetta tehdä muutos eikä se uskoakseni voi herätä ihmisessä ellei tällä ole vastaanottavaa herkkyyttä ja empaattista välittämistä. Viha on reaktiivista so.se herää vuorovaikutussuhteessa toiseuteen.
Buddhi riisuu haarniskan jotta terä ylipäänsä voi osua sydämeen, muuten se vain murtuisi kiveen tai lävistäisi jonkin elottoman massan.
Se ei vain liity rakkauteen vaan on rakkautta.
Viha on heikkoutta, kauniissa(kin) merkityksessä.
Nefastos wrote: Wed Aug 05, 2020 6:46 pm

Tai, jos ymmärryksen ovi löytyy terminologiselta suunnalta: Voisin ymmärtää jos yhdistäisit nämä tunteet âtmaan, tai jopa manakseen; en ymmärrä, miten yhdistät ne buddhiin.

Minä ymmärrän rakkauden nimenomaan herkkyytenä kokea toiseutta ja välinpitämättömyyden antiteesinä.
Atmaan liittäisin kyvyn sietää, saturnaalisen kärsivällisyyden, toimintakyvyn ylläpitämisen haasteista huolimatta, uskon joka kestää Yön yli, tai sellaisen periaatteellisuuden joka jatkaa Tiellä vaikka usko olisi jo mennyt. Manakseen liittäisin Näyn, mielen vapauden ulkoisista olosuhteista, utopian, ratkaisujen oivaltamisen, harmonisen hahmotuskyvyn. So.asioina jotka voivat olla olemassa "yksin". Buddhi on vain "toisin".
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
Locked