Itsemurha

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.

Itsemurha. Miksi ei?

Elämä on ihanaa!
14
20%
Elämä on parempi kuin ei mitään
3
4%
Elämä on velvollisuus / Läheiseni tarvitsevat minua
14
20%
Elämä on mahdollisuus saada tietoa & kokemusta
30
43%
Elämä jatkuisi epämiellyttävässä kuolemanjälkeisessä tilassa
9
13%
 
Total votes: 70
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Itsemurha

Post by Nefastos »

Joka päivä teemme uudelleen päätöksen jatkaa elämää. Vaikka hengittämisen & sydämenlyöntien & ehkä arkiaskareidenkin jatkaminen voi tuntua luontevalta, se on silti päätös - enemmän tai vähemmän tietoinen.

Monissa eri maailmankatsomuksissa ihmisen kuolevaisuus on tabu tai ainakin pelottava asia, mutta Azazelin Tähden piirissä kuolemaan suhtaudutaan positiivisemmin. Mikä on oma syysi jatkaa elämistä?
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Itsemurha

Post by Insanus »

Lopulta mä oon vaan töissä täällä ja siihen voi suhtautua vittumaisena velvollisuutena tai intohimolla mikä riippuu löydetystä/valitusta kanavasta, luulen. Uskon, että harjoittelemalla se 'oma staili' (energian vapaaseen virtaan samaistuminen) löytyy ja tuntuu väärältä ryssiä tahallaan harvinaislaatuinen mahdollisuus oppia totuuteen ja rakkauteen. Ja se, että se on väärin ei enää kelpaa syyksi itsemurhaankaan, koska jotain empatiaa on kai opittu. Psykologian puolelta voisi sanoa että kärsimyksen määrä ei ole ylittänyt vielä sen käsittelyyn varattujen resurssien määrää, vaikka kyynisyyttä ja hampaiden kiristelyä yhä toki piisaa kun koettaa löytää ympäriltään mitään moraalia tai aidon ihmisyyden kipinääkään.

Rastitin äänestyksestä kaikki paitsi 'elämä on parempi kuin ei mitään'.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Itsemurha

Post by obnoxion »

Minun ei ole vaikea kuvitella tilanteita joissa itsemurha tulisi kysymykseen, mutta kuvitelmien ulkopuolella nämä olisivat kyllä monesti hyvin harvinaisia tilanteita. Yleensä kun tilanne on oikein paha, mukaan astuu shokki tai muu harvinainen mielentila, johon ei ole tässä tietokonetuolilla istuessa helppo eläytyä. Ajatus itsemurhasta on itselleni helpommin vaihtoehto teoriassa kuin käytännössä. Luulisin että tällainen kuoleman valitseminen tapahtuisi ennemmin itsetuhoisen teon kautta kuin suoranaisena "itsen murhaamisena".

Äänestin samoin kuin Goreart. En usko että pääsemme elämästä näin helposti, ja otan muutenkin huomioon toiminnassani kuoleman jälkeiset tilat. Vaikka maailma voi olla huonoin mahdollinen, on elämä silti ihanaa. Ja läheisilleni olen paljon suuremmin elämäni velkaa kuin itselleni.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Itsemurha

Post by Nefastos »

Itsemurha on yksi näitä asioita, jotka ovat hyvin eri asia teoriassa ja käytännössä. Jopa siinä määrin, että uskoisin itsemurhia enemmän tekevän niiden ihmisten jotka ajattelevat sellaista mahdollisuutta vähemmän.

Tämä ei välttämättä liity niinkään "Mutta kun tosipaikka tulee, niin..." -tyyppiseen ajatteluun kuin siihen, että asioiden vakava harkinta näin syvälle sielun pohjukkaan menevissä asioissa voi säästää spontaaneilta ratkaisuilta tuskallisissa tilanteissa. Itsemurhan harkitseminen selväjärkisenä voi siis myös estää itsemurhaan turvautumista sellaisessa tunteellisesti sävyttyneessä tilassa, jossa itsemurha usein tehdään.

Olen itse harkinnut itsemurhaa koko lailla viikoittain parinkymmenen vuoden ajan. Vaikka en usko siihen pakopaikkana, todellisena tai symbolisena "viimeisenä valintana" (= mahdollisuutena valita Toisin) se on valtavan tärkeä mielle. Vaikka uskoisi varmuudella, että tietoisuus ei lakkaa olemasta kuoleman jälkeen vaan on yhtä sidottu omaan energialataukseensa - itselleen luomaansa psyyken ympäristöön - kuin ruumiin eläessä, itsemurhaamiseen jää edelleen periaatteellisen vastalauseen järjetön, mutta symbolina merkittävä mahdollisuus.

...Mikä selittää sen, minkä vuoksi itsemurhan on opetettu olevan "suurin synti". Näin siinä tapauksessa & sitä enemmän, mitä tietoisemmin ihminen tuon absurditeetin valitsee. Sen sijaan henkilö, joka olettaa mielensä vain sammuvan sitä kannattelevan organismin tuhoutuessa, tekee valintansa aivan toisella tasolla.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Wyrmfang
Posts: 775
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Espoo

Re: Itsemurha

Post by Wyrmfang »

Lapsena koin elämän kaikin tavoin varsin viheliäiseksi ja mietin itsemurhaa jatkuvasti. En osaa oikeastaan sanoa, mikä on oleellisin tekijä, etten siihen ole kovin lähelläkään ollut päätyä.

Nykyään asian voisi ilmaista siten, että ei se nyt ikinä niin paha rasti voi olla pysytellä hengissä sen aikaa mitä sitä nyt kestää. Mikäli elämä ei lopu kuolemaan, itsemurha on melko todennäköisesti hyvin huono veto. Mikäli taas kuoleman jälkeen ei ole mitään, niin sama katsoa tämä yksi ainutlaatuinen elämä loppuun. En tosin osaa sanoa, miten toimisin, jos asiat menisivät niin huonoiksi kuin mahdollista, esim. jatkuva äärimmäisen kova fyysinen kipu. Kuolemanjälkeistä elämää pidän varsin mahdollisena, mutta varsin mahdollisena pidän myös sitä, että ei ole mitään. En osaa sanoa kumpi veisi voiton tiukan paikan tullen.

Vastasin siis "elämä on velvollisuus" ja "mahdollisuus saada tietoa & kokemusta".
Dracerium
Posts: 33
Joined: Wed Nov 14, 2012 2:02 pm
Location: HEllsinki

Re: Itsemurha

Post by Dracerium »

Olen joskus harkinnut itsemurhaa, itseasiassa melko hyvinkin perustein, mutta totesin, että koska olen täällä, minua tarvitaan vielä johonkin. Ja tällä hetkellä sanoisin elämän olevan ihanaa, minulla on lapsi joka on ihme joka päivä ja mietin, onko tuo viattomuus voinut tulla minusta? Vaikkakin useimmmiten tuntuu että yhteiskunta potkii päähän, yritän nauttia elämästäni ja opin koko ajan uutta.
Sitä saa mitä tilaa
Hoenir
Posts: 137
Joined: Thu Apr 24, 2014 5:13 pm

Re: Itsemurha

Post by Hoenir »

Voi jukra, olihan täällä aihe liittyen itsemurhaan. Meinasin jo tehdä uuden keskustelun tästä mutta nostellaas tätä vanhaa takaisin pinnalle, olisi mielenkiintoista kuulla jos asiaan kantaa ottaneiden näkemykset ovat muuttuneet näiden vuosien aikana suuntaan tai toiseen.

Olen ollut jo melko monta vuotta sitä mieltä että minä haluan kuolla oman käden kautta. Pikkuhiljaa olen vain varmistunut asiasta, se vaikuttaa minusta kaikista kauneimmalta ratkaisulta mihin voi päätyä. Olen ajatellut että teen sen joskus vanhana miehenä kun koen että olen tasapainottanut itseni hyväksymään elämän mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Olen sanonut tämän muutamille ihmisille, ja moni heistä on vähän kauhistellut sitä, enkä oikein ymmärrä että miksi. Kuolema on kuitenkin jatkuvasti läsnä kaikkialla, se on ihan tuossa vieressä aamusta iltaan. Katsoo sitten mihinkä suuntaan tahansa niin huomaa sen tirkistelevän takaisin, en minä siinä enää osaa nähdä mitään kauhistelemisen arvoista. Tottakai tästä tekee vaikeaa esimerkiksi se, että itsensä tappaessaan ristää itsensä ei vaan itseltään vaan myös läheisiltään, mikäli on hankkinut jälkikasvua tai oma perhe on hädässä niin lienee hyvin vakavan harkitsemisen paikka että poistuuko heidän elämästään. Ja samanhan voi nähdä myös vielä isommassa mittakaavassa, eikö ole väärin jättää kaikkea muuta elämää tänne kärsimään kun sitäkin voi auttaa samalla tavalla kuin läheisiä? Tulee vähän mieleen sellainen jako "pakenevan" nirvanan ja boddhisatva ihanteen välillä.

Mutta niin, kyllä minä silti haluan tehdä sen joskus mikäli koen että muut asiat niin sallivat. Kaunis itsensä sammuttaminen tilassa jossa kokee olevansa rakkaudellisessa suhteessa ympäröivään kaikkeuteen on minusta hyvin kaunista ja jotain mitä haluan tehdä joskus. En ainakaan koe että niin tehdessäni pakenisin elämää, vaan pikemminkin ottaisin sitä kädestä kiinni.
"Futile as a ghost I stand guard over hidden gold, O lord of the meeting rivers"
Wyrmfang
Posts: 775
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Espoo

Re: Itsemurha

Post by Wyrmfang »

Hoenir wrote:Meinasin jo tehdä uuden keskustelun tästä mutta nostellaas tätä vanhaa takaisin pinnalle, olisi mielenkiintoista kuulla jos asiaan kantaa ottaneiden näkemykset ovat muuttuneet näiden vuosien aikana suuntaan tai toiseen.
Oma näkemykseni on muuttunut siltä osin, että olen pohtinut filosofisemmin mitä "kuolemanjälkeinen elämä" ylipäätään tarkoittaa. Tuntuu melko selvältä, että vaikkapa tämä ajatukseni jää jossain mielissä olemaan, kun kuolen. Jopa siinä tapauksessa että kukaan ei koskaan lukisi sitä, tai jopa silloin jos sitä ei edes periaatteessa voisi kukaan lukea koskaan. Jonkinlaisen persoonallisen itsetietoisen olemassaolon jatkumiseen irrallaan ruumiista, johon se selkeästi on täysin kytkeytynyt (ehkä identtinen sanan jossain merkityksessä?), en usko, vaan minusta se vaikuttaa itsessään legitiimin uskonnollisen tunteen filosofisesti aika ohuelta konkretisoinnilta.
Hoenir wrote: Olen ollut jo melko monta vuotta sitä mieltä että minä haluan kuolla oman käden kautta. Pikkuhiljaa olen vain varmistunut asiasta, se vaikuttaa minusta kaikista kauneimmalta ratkaisulta mihin voi päätyä. Olen ajatellut että teen sen joskus vanhana miehenä kun koen että olen tasapainottanut itseni hyväksymään elämän mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Ajattelen että jos elämä ja kuolema ovat kaikkialla läsnä, itsemurha näyttäytyy "luonnollisen" sijasta juuri kaikkein "erikoisimpana" mahdollisena tekona maailmassa. Ateistisesta näkökulmasta itsemurha on perustavin mahdollinen eksistentiaalinen ratkaisu, jonka mielekkyys tai mielettömyys riippuu täysin subjektista. On helppo nähdä että juuri mainitun erikoisuuden takia sen voi mainitsemillasi rajoituksilla nähdä ylevänä tekona. Sen sijaan jos maailman näkee tavalla tai toisella teleologisena, eikö itsemurha ole jotain joka selkeimmällä mahdollisella tavalla toimii elämän päämäärää vastaan? En tietenkään tarkoita sanoa, että "kaikki elämä on absoluuttisen pyhää" (päin vastoin, puhun voimakkaasti eutanasian puolesta sen toteuttamisen käytännön ongelmista huolimatta), mutta lähtökohtaisesti. Luulen että mainittu elämän hyväksyminen johtaa uskonnollisella ihmisellä siihen, että itsemurha ei vaikutakaan enää mielekkäältä ratkaisulta, mutta tästä tietysti täytyy jokaisen ottaa itse selvää.
Hoenir
Posts: 137
Joined: Thu Apr 24, 2014 5:13 pm

Re: Itsemurha

Post by Hoenir »

Wyrmfang wrote: Sen sijaan jos maailman näkee tavalla tai toisella teleologisena, eikö itsemurha ole jotain joka selkeimmällä mahdollisella tavalla toimii elämän päämäärää vastaan?
Tämä on vaikea kyssäri, mutta näkisin elämän päämäärän olevan jotain muuta kuin "elämän itsensä" takia elämään ja kukoistukseen kurkottamista. Kysymys siitä että mihin elämä sitten teleologisesti ajateltuna etenee/kehittyy on minulle vielä hyvin sankan sumun peitossa, mutta olen tyytynyt siihen ajatukseen että ainakin ihmisen elämän kannalta päämäärä on henkisessä kehityksessä, täydellistymisessä rajallisena olentona juurikin niin että oppii asettamaan itsensä luontoa (toiseutta) vasten tasapainoisesti. Tästä näkökulmasta tulkiten itsensä "sammuttaminen" oikeaan aikaan voi olla vaikka näin Nietzcheläisesti tulkiten suurinta elämänrakkautta. Kun ajattelee elämän päämäärää yleensä, niin mielestäni voi ajatella ihmiselämän päämäärän olevan jotain erilaista kuin vaikka eläimen. Eläimeltä puuttuu se "yhteys Jumalaan" mikä ihmisellä on, joten jos eläimet alkaisivat rasvaamaan köyttä tai hypimään kerrostalojen katolta niin se olisi siinä tapauksessa varmaan kaikista erityisin ratkaisu! Mutta koska ihminen on kykenevä kurottamaan erilaisiin ideaaleihin, niin minusta itsemurha on mahdollista sovittaa tietyllä tapaa elämän päämäärää kohti etenemiseen.
Last edited by Hoenir on Sat Apr 18, 2015 2:51 pm, edited 1 time in total.
"Futile as a ghost I stand guard over hidden gold, O lord of the meeting rivers"
Wyrmfang
Posts: 775
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Espoo

Re: Itsemurha

Post by Wyrmfang »

Hoenir wrote: Tämä on vaikea kyssäri, mutta näkisin elämän päämäärän olevan jotain muuta kuin "elämän itsensä" takia elämään ja kukoistukseen kurkottamista.
Jos teleologista päämäärää ei ajattele maailmalle ulkoisen olennon sille asettamana, kuinka se voisi olla muuta kuin elämän itsensä täydellistyminen? Se miten yksittäinen persoonallinen elämä tähän suhteutuu on tietysti eri kysymys (tokihan vaikkapa Jeesuksen tai Sokrateen kuolema oli passiivinen itsemurha), mutta minulle tuntuisi tosiaan selvältä että lähtökohtaisesti yksittäisen elämän päämäärä ei voi olla sen lopettaminen "ennen aikojaan". Ateistisesta näkökulmasta tietysti asia näyttäytyy täysin eri tavalla.
Hoenir wrote: Kysymys siitä että mihin elämä sitten teleologisesti ajateltuna etenee/kehittyy on minulle vielä hyvin sankan sumun peitossa, mutta olen päätynyt siihen ajatukseen että ainakin ihmisen elämän kannalta päämäärä on henkisessä kehityksessä, täydellistymisessä rajallisena olentona juurikin niin että oppii asettamaan itsensä luontoa (toiseutta) vasten tasapainoisesti. Tästä näkökulmasta tulkiten itsensä "sammuttaminen" oikeaan aikaan voi olla vaikka näin Nietzcheläisesti tulkiten suurinta elämänrakkautta.
Tämä kai edellyttäisi kuitenkin että: (1) ihmisen kehityksellä voi olla tietty päätepiste, joka saavutetaan jo ennen kuolemaa, (2) ihminen itse tietää että on saavuttanut tällaisen pisteen.
Hoenir wrote: Kun ajattelee elämän päämäärää yleensä, niin mielestäni voi ajatella ihmiselämän päämäärän olevan jotain erilaista kuin vaikka eläimen. Eläimeltä puuttuu se "yhteys Jumalaan" mikä ihmisellä on, joten jos eläimet alkaisivat rasvaamaan köyttä tai hypimään kerrostalojen katolta niin se olisi siinä tapauksessa varmaan kaikista erityisin ratkaisu! Mutta koska ihminen on kykenevä kurottamaan erilaisiin ideaaleihin, niin minusta itsemurha on mahdollista sovittaa tietyllä tapaa elämän päämäärää kohti etenemiseen.
Näinhän minäkin juuri sanoin, mutta yllä olevaan viitaten, ajattelisin että ehkä joitain aivan erityisiä tapauksia lukuunottamatta (joihin en uhraisi liikaa huomiota) itsemurha oikeimpana ratkaisuna on mahdollinen vain ateistisesta perspektiivistä, jossa mitään objektiivista ideaalia "ihmisen päämäärän" suhteen ei ole.
Locked