Vastoinkäymiset haasteina

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3434
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Vastoinkäymiset haasteina

Postby Nefastos » Sat Jun 02, 2012 2:59 pm

Aika usein keskustelut satanismin syistä kääntyvät traumoihin & epäonnistumisiin elämässä. Mikä on hyvin ymmärrettävää.

Itse näkisin näissä psykologisissa pulmallisuuksissa kaksi eri tasoa. Ensinnäkin sen, joka on ehdottomasti kaikille meille tuttu, ja missä kivulloiset & ahdistavat asiat omassa elämässämme vaikuttavat siihen kuinka koemme itsemme ja tietenkin myös perustavanlaatuiset maailmankatsomukselliset kysymykset. Toiseksikin sen vakavasti traumaattisen tason, joka syntyy fyysisestä tai voimakkaasta psyykkisestä väkivallasta.

Niin kauan kuin seikkailemme ensimmäisellä tasolla, voimme nähdä vastoinkäymiset haasteina. Elämme maailmassa jossa jokaisella on ongelmia rakkaudessa, suhteessa vanhempiinsa, suhteessa sisaruksiinsa, ystäviinsä, suhteessa omaan ruumiillisuuteensa tai omaan henkisyyteensä; suhteessa yhteiskuntaan ja tuhanteen muuhun asiaan. Tällaisista ongelmista elämän aikana seuranneita kolhuja ja hitaasti paranevia ruhjeita jokainen kantaa mukanaan, tai jos joku sattumalta on niin pumpulissa kasvanut että ei muka kanna, niin se on jo sitten omalla tavallaan hyvin traumaattista.

Pointtini on, että tiettyyn pisteeseen saakka vastoinkäymiset voi & tulisi pyrkiä ottamaan kasvun mahdollistajina, & näkemään niissä tuo "varjon ja Saatanan kauneus". Mutta kun astutaan tietyn rajan yli - ja nimenomaan väkivalta, aivan erityisen korostuneesti seksuaalinen väkivalta, ilmaisee tätä rajaa selkeästi - voidaan mielestäni sanoa vain, että asian tuleekin olla ihmisyydelle sietämätön asia. Sitä ei tulisi hyväksyä edes mielen tasolla teoreettisesti, vaan nähdä se maailmassa Jumalan sairautena & ihmissielussa haavoittumisena, traumana sanan varsinaisessa & tietoisuutta vääristävässä mielessä.

Uskoisin, että tästä saadaan keskustelua aikaiseksi. Ja ellei sitä sattuisi syntymään, halusin kuitenkin itse painottaa näiden kahden ongelmien muodon välistä eroa.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 926
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Insanus » Sat Jun 02, 2012 4:25 pm

Agreed. Pyrkimys "väkisin hyväksymiseen" toisessa kohdassa on väkivaltaa ja itsetuhoisuutta hyvin peitellyllä ja, no, aika kauniilla ja kunnioitettavalla tavalla, mutta juuri samalla tavalla kuin alaspäisen tien ikuisuuksiin kulkeminenkin voidaan nähdä sankaruutena ja suoraselkäisyytenä.

Varmasti joskus on mahdollista nähdä niin kauas ja laajalti, että kaikki voidaan nähdä arkkityyppisenä ja kauniina, mutta tässä asiassa -jos vähän naiivi ilmaisu sallitaan- yritys 'olla jotain muuta kuin on', "parempi", tai "huonompi", on suoraan itse todellisuuden vastustamista, eikä merkityksessä "kehittyä", vaan merkityksessä "vieraantua" ja "valehdella".
Myrkky sattuu siihen jolla on haava.
Wyrmfang
Frater
Posts: 1111
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Jyväskylä

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Wyrmfang » Sat Jun 02, 2012 4:28 pm

Tämä erottelu taitaa olla aika läheistä sukua rahvaanomaisesti ilmaistuna "elintaso-ongelmien" ja "oikeiden ongelmien välillä". Vaikka yleisellä tasolla ero selkeä ja tärkeä, käytännössä eron tekeminen on kuitenkin usein aika pulmallista, sillä kärsimyksen määrää on hankalan puoleinen mitata ja se on kuitenkin viime kädessä yksilöllisestä kokemuksesta kiinni. Lisäksi "tekemällä tehdyistä ongelmista" voi kasvaa oikeita ongelmia (esim. "teiniangstista" kliiniseen masennukseen) ja toisaalta todella kovia kokenut voi myös kääntää kokemukset voitokseen (kuuluisana esimerkkinä buddhalaiset munkit, jotka mainitsivat kidutuksesta selvittyään raskaimmaksi asiaksi säilyttää rakkauden kiduttajiaan kohtaan) riippuen henkilön sisäisistä piirteistä ja historiasta, dharmasta.

Luulisin että näiden traumatyyppien eron hämärtymisellä on jotain tekemistä "uuden ajan haasteen" kanssa; joskus oli keskustelua siitä, että perinteisellä oikean käden tiellä esteet tulevat vastaan ulkoisempina (oman mielen sisälläkin) kun taas vasemman käden tiellä esimerkiksi sellaisella yleisesti yhteiskunnan toimesta tyhjänpäiväiseksi narsismiksi leimaamalla vihainella ja katkeralla itseen käpertyneellä mentaliteetilla voidaan nähdä hyvinkin ylevä tehtävä. Eikä se silti lakkaa olemasta negatiiviselta puoleltaan sitä, mitä se on: länsimaisen hyväonnisen ihmisen tyhjänpäiväistä ja vastenmielistä itsekeskeisyyttä.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1771
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby obnoxion » Sun Jun 03, 2012 7:39 am

Jos pyrimme kohtaamaan ihmistä myötätuntoisesti, tämä jaottelu on ongelma johon meidän olisi etsittävä vastausta. Keskustelin viikko sitten erään sairaanhoitajan kanssa joka oli viettänyt pitkän ajanjakson lähetystyössä eteläisessä Afrikassa. Hän kertoi ettei ole sen jälkeen kestänyt lainkaan suomalaisten valitusta. Tämä on hyvin, hyvin ymmärrettävää.

Mutta kun maailman kärsimyksiä lueteltaessa ihmisen käsityskyky voidaan ylittää muutamassa minuutissa, voi se johtaa siihen että alamme kuitata jonkun lähimmäisemme hätää turhana valituksena.

Tietyllä tapaa hätä ja kärsimys on suurinta ja synkintä sielä missä siitä ei välitetä. Yhdellä tapaa Varjo ilmenee siellä missä sairaaloita muutetaan salaisiksi kidutuskeskuksiksi, toisella tapaa se ilmenee vähiten suosituissa hyväntekeväisyyskohteissa, kuten vankien olojen parantamisessa tai kerjäläisten kohtelussa.

Itse ole kokenut käytännössä toimivaksi keinoksi kärsimyksen ongelman kanssa toimimiseen sellaisen käsityksen tai asenteen, että kaikki kärsimys on yhteistä ja kaikkien ongelma. Näki kärsimystä missä tahansa, sisällään tai ulkopuolellaan, pyrkii käsittelemään sitä yhtenä ja samana työmaana. Silloin alkaa pikku hiljaa tuntua että kaikki ovat mukana työssä, sillä yleensä jokainen sentään tekee jotain omalle kärsimykselleen, ja useimmat huolehtivat myös perheensä jäsenistä ja ehkä ystävistäänkin. Minulle tämä on hyvin positiivinen mielikuva, jossa kaikki tekevät sen mihin pystyvät yhteisellä, valtavalla työmaalla. Voi ajatella että enää ei ole kuin tämän yksi työ tehtävänä, ja sitten asiat ovat jo paljon paremmin.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Aquila
Frater
Posts: 684
Joined: Sat Jul 17, 2010 12:14 pm

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Aquila » Mon Jun 04, 2012 12:33 am

Ongelmallinen aihe tosiaan. Olisikin helppo vain aina kuitata kaikki kärsimys kasvattavaksi haasteeksi tai karman purkautumiseksi ja unohtaa se todellinen kärsimys, jota ihminen kokee. Näin on tullut tehtyä ja se on ehkä pahinta sydämen kylmyyttä, johon henkisissä pyrkimyksissä voi erehtyä*. Suhtautuminen muiden kärsimykseen onkin tavallaan vielä suurempi koetin kuin oma kärsimys, joka on ehkä helpompi ymmärtää ja hyväksyä. Tämän myötä olen pyrkinyt soveltamaan ajatusta vastoinkäymisten kasvattavuudesta ensisijaisesti vain omaan kärsimykseeni, hieman tilanteesta riippuen. Tähän voi mahdollisesti yhdistää myös Obnoxionin ajatusta yhteisestä työstä, eli voisi ajatella muiden kärsimyksen yhtä lailla omanaan, vaikkei aivan suoraan sitä joudukaan kokemaan. Kun omassa elämässä voi kuulla paljon muiden kärsimyksestä, niin yhtä lailla silloin itselle tuodaan katsottavaksi jotain aiemmin oman piirin ulkopuolelle jäänyttä, eikä sen voi ajatella olevan jotain ulkopuolista, jonka voi hylätä.

*Tämä on ehkä yksi yleisimmistä vääränlaisista toimintamalleista, joihin henkisten ja varsinkin ns. uushenkisten ihmisten parissa törmää. Tähän johtaa helposti dogmaattinen ajatus siitä, että kaikesta pitäisi heti päästää irti ja antaa anteeksi, mikä ei tietenkään ole todellisuudessa helppoa tai edes mahdollista, vaan se ainoastaan kasaa kaiken negatiivisen jonnekin sisälle kasvamaan. Eihän irti päästäminen, kuten anteeksiantokaan, ole mikään hetkessä tehtävä pieni toimenpide. Pikemmin ajattelisin irti päästämisen pitävän sisällään myös ajatuksen siitä, että päästää irti kuvitelmasta olla niin vahva, ettei joudu kokemaan vihaa, surua, pelkoa ja kaikkea tuskaa, jonka pahemmanlaatuinen kärsimys mukanaan tuo. Rehellinen tunteminen on kuitenkin aina enemmän vapauttavaa ja puhdistavaa, kuin teennäinen irti päästäminen.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3434
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Nefastos » Tue Jun 12, 2012 10:25 am

Aquila wrote:*Tämä on ehkä yksi yleisimmistä vääränlaisista toimintamalleista, joihin henkisten ja varsinkin ns. uushenkisten ihmisten parissa törmää. Tähän johtaa helposti dogmaattinen ajatus siitä, että kaikesta pitäisi heti päästää irti ja antaa anteeksi, mikä ei tietenkään ole todellisuudessa helppoa tai edes mahdollista, vaan se ainoastaan kasaa kaiken negatiivisen jonnekin sisälle kasvamaan.


Ilta-Sanomien tämänpäiväinen nettilööppi: "Isä sai kiinni lapsensa hyväksikäyttäjän - Tappoi nyrkeillä". Ihminen saa olla tunne-elämältään aika ohut, jos tällaista toimintaa ei kykene millään tasolla sympatisoimaan. Se on osa tuota usein ruoskittua New Age -henkisyyden lapsenomaisuutta, että asioilta usein mieluummin suljetaan silmät kuin nähdään koko karmea totuus.

Toinen esimerkki. Katsoin eilen Supernatural-sarjan kolmoskauden jaksoja, joissa Dean Winchester on menossa ikuiseen piinaan helvettiin muutaman kuukauden kuluttua, mutta suhtautuu asiaan hymyllä & halulla pitää hauskaa. Näinhän ihmismieli voi toimia: asiat jotka ovat liian vaikeita sulattaa tulevat suoralta kädeltä pois sysätyiksi, ja tätä voidaan sitten kutsua "irti päästämiseksi" tai "anteeksiannoksi". Niistä ei kuitenkaan ole kysymys; ongelma on vain haudattu. Kyky tunnustaa & tuntea vihaa, surua, inhoa, katkeruutta &c. on erittäin olennaista. Yhtä olennaista kuin kyky olla heittämättä vaikeita asioita eteenpäin muille muodossa tai toisessa aiheutettuna kärsimyksenä.

Muuten... minusta on kiehtovaa, kuinka mielivaltainen tuo esittämäni jakoehdotus on. Se ei ole filosofin jako, ja juuri sen näkisin tässä vahvuutena. Henkisissä perinteissä on valtavasti esimerkkejä selityksistä jotka toimivat paperilla, mutta eivät käytännössä.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Wyrmfang
Frater
Posts: 1111
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Jyväskylä

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Wyrmfang » Tue Jun 12, 2012 1:28 pm

Nefastos wrote:
Aquila wrote:*Tämä on ehkä yksi yleisimmistä vääränlaisista toimintamalleista, joihin henkisten ja varsinkin ns. uushenkisten ihmisten parissa törmää. Tähän johtaa helposti dogmaattinen ajatus siitä, että kaikesta pitäisi heti päästää irti ja antaa anteeksi, mikä ei tietenkään ole todellisuudessa helppoa tai edes mahdollista, vaan se ainoastaan kasaa kaiken negatiivisen jonnekin sisälle kasvamaan.


Ilta-Sanomien tämänpäiväinen nettilööppi: "Isä sai kiinni lapsensa hyväksikäyttäjän - Tappoi nyrkeillä". Ihminen saa olla tunne-elämältään aika ohut, jos tällaista toimintaa ei kykene millään tasolla sympatisoimaan. Se on osa tuota usein ruoskittua New Age -henkisyyden lapsenomaisuutta, että asioilta usein mieluummin suljetaan silmät kuin nähdään koko karmea totuus.
Näkisin yhtenä tyypillisenä nykyajan ilmiönä myös sen, että kyvyttömyys sympatiaan ei välttämättä nouse naiiviudesta vaan myös tavallaan sen vastakohdasta. Varmasti vähemmistö, mutta minusta juuri nykyajalle tietyllä tapaa hyvässä ja pahassa oleellinen vähemmistö, on sellainen, jonka sympatiat, silloin kun niitä ylipäätään on, ovat helpommin juuri esim. pedofiilien, raiskaajien jne. puolella, sikäli kuin he ovat kaikkien ehdottomasti halveksumia siinä missä uhri taas saa tietyn marttyyristatuksen. Tietenkään asiat eivät käytännössä ole ihan näin, ja tuo mentaliteetti viestittää totta kai itsekeskeisyyttä ja ongelmia, näkisin tämän aika tyypillisenäkin tietyn temperanmentin omaavan satanistin kehitysvaiheena (johon, kuten niihin kaikkiin, on helppo myös jämähtää).
Nefastos wrote:
Muuten... minusta on kiehtovaa, kuinka mielivaltainen tuo esittämäni jakoehdotus on. Se ei ole filosofin jako, ja juuri sen näkisin tässä vahvuutena. Henkisissä perinteissä on valtavasti esimerkkejä selityksistä jotka toimivat paperilla, mutta eivät käytännössä.
Tämä on ehkä sellainen aihe, jossa henkiset perinteet ovat annettavansa pitkälti antaneet. Vaikka kaikkein syvimmät ihmisyyden lait eivät mihinkään ole muuttuneetkaan, nykyihmisen kokemusmaailma on kuitenkin huomattavalla tavalla muuttunut. Filosofis-psykologinen teoria voisi auttaa huomattavastikin ihan käytännössä esim. psykoterapiassa, ja luulen että tällaisesta tutkimus käy aika kuumana nyt kun nämä "Auviset" ym. alkavat olla koko ajan yleisemmin tiedostettu, mutta yhä vähän ymmärretty ilmiö.

Yleensä kärsimystä ymmärtää parhaiten spontaanisti siihen kykenevä ihminen, mutta kokemusteni mukaan tällaisen ihmisen ymmärrys loppuu helposti siinä vaiheessa kun aletaan puhua juuri tästä ilmiöstä, jossa tavallaan kärsimyksen puutteesta syntyy toisenlaista sairaampaa kärsimystä.
Sothoth
Frater
Posts: 330
Joined: Fri May 28, 2010 1:18 pm

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Sothoth » Tue Jun 12, 2012 4:33 pm

Nefastos wrote:Ilta-Sanomien tämänpäiväinen nettilööppi: "Isä sai kiinni lapsensa hyväksikäyttäjän - Tappoi nyrkeillä". Ihminen saa olla tunne-elämältään aika ohut, jos tällaista toimintaa ei kykene millään tasolla sympatisoimaan. Se on osa tuota usein ruoskittua New Age -henkisyyden lapsenomaisuutta, että asioilta usein mieluummin suljetaan silmät kuin nähdään koko karmea totuus.
Minä en kyllä kykene millään tasolla sympatisoimaan tuon isän toimintaa, eikä kyse ole mistään tunne-elämän ohuudesta tai New age -henkisyydestä. Sen sijaan lapsen hyväksikäyttäjää kykenen jollain tasolla sympatisoimaan, vaikken hänen toimintaansa hyväksykään. Ja näin on ollut aina. Lähinnä sen takia, että itselleni "halveksuttavuus" on ylevää toimintaa; tietenkin tämä pitäisi puhdistaa väkivallasta ja kärsimyksen levittämisestä, mikä suoraan sanottuna ei ole mikään yksinkertainen tehtävä, helposti sitä on syöksemässä itseään avitchiin näennäisen epäitsekkäiden ideaalien kautta. "Pahuus on liioiteltua hyvyyttä" -sanonta kyllä tuntuu itsestäni aina vain entistäkin paikkaansapitävämmältä. Varmaan kuulun tuohon Wyrmfangin mainitsemaan vähemmistöön.

Anyways, Saatanan kuuluukin olla halveksuttava ja luotaantyötävä olemus, ja mielestäni ylevintä on ottaa juudasmaisen hylkiön rooli, joka nostaa ihmisissä esiin heidän psyykestään poistyöntämän syyllisyydentuntonsa, jonka vuoksi he tuota halveksuttua vihaavat. Kokonaan toinen asia onkin, liittääkö asiaan väkivaltaa ja sen hyväksymistä.
Wyrmfang
Frater
Posts: 1111
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Jyväskylä

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Wyrmfang » Tue Jun 12, 2012 4:43 pm

Sothoth wrote:
Nefastos wrote:Ilta-Sanomien tämänpäiväinen nettilööppi: "Isä sai kiinni lapsensa hyväksikäyttäjän - Tappoi nyrkeillä". Ihminen saa olla tunne-elämältään aika ohut, jos tällaista toimintaa ei kykene millään tasolla sympatisoimaan. Se on osa tuota usein ruoskittua New Age -henkisyyden lapsenomaisuutta, että asioilta usein mieluummin suljetaan silmät kuin nähdään koko karmea totuus.
Minä en kyllä kykene millään tasolla sympatisoimaan tuon isän toimintaa, eikä kyse ole mistään tunne-elämän ohuudesta tai New age -henkisyydestä. Sen sijaan lapsen hyväksikäyttäjää kykenen jollain tasolla sympatisoimaan, vaikken hänen toimintaansa hyväksykään. Ja näin on ollut aina. Lähinnä sen takia, että itselleni "halveksuttavuus" on ylevää toimintaa; tietenkin tämä pitäisi puhdistaa väkivallasta ja kärsimyksen levittämisestä, mikä suoraan sanottuna ei ole mikään yksinkertainen tehtävä, helposti sitä on syöksemässä itseään avitchiin näennäisen epäitsekkäiden ideaalien kautta. "Pahuus on liioiteltua hyvyyttä" -sanonta kyllä tuntuu itsestäni aina vain entistäkin paikkaansapitävämmältä. Varmaan kuulun tuohon Wyrmfangin mainitsemaan vähemmistöön.

Anyways, Saatanan kuuluukin olla halveksuttava ja luotaantyötävä olemus, ja mielestäni ylevintä on ottaa juudasmaisen hylkiön rooli, joka nostaa ihmisissä esiin heidän psyykestään poistyöntämän syyllisyydentuntonsa, jonka vuoksi he tuota halveksuttua vihaavat. Kokonaan toinen asia onkin, liittääkö asiaan väkivaltaa ja sen hyväksymistä.
Kävit kyllä mielessäni kirjoittaessa :D Yleisessä mielipiteessä on kuitenkin yleensä aina jotain tietyllä tapaa tervettä ja kestävää. Että tämä meikäläisten ajattelu näytttäytyy kieroutuneena useimmille kertoo myös siitä, että tietystä oleellisesta näkökulmasta niin onkin. Siksi pitäisin suurimman painon tuolla lihavoimallani kohdalla. Etenkin suuri vaara on siinä, että vaikka oma intentio olisikin puhdas, on helppo antaa väärää viestiä muille, jotka saattavat tarttua mihin tahansa älylliseen oikeutukseen omille mahdollisesti paljon vahingollisemmin kieroutuneille ajatuksilleen/teoilleen. Mutta otinpa silti juuri itse esiin tämän seikan :lol:
Sothoth
Frater
Posts: 330
Joined: Fri May 28, 2010 1:18 pm

Re: Vastoinkäymiset haasteina

Postby Sothoth » Tue Jun 12, 2012 4:59 pm

Wyrmfang wrote:Kävit kyllä mielessäni kirjoittaessa :D Yleisessä mielipiteessä on kuitenkin yleensä aina jotain tietyllä tapaa tervettä ja kestävää. Että tämä meikäläisten ajattelu näytttäytyy kieroutuneena useimmille kertoo myös siitä, että tietystä oleellisesta näkökulmasta niin onkin. Siksi pitäisin suurimman painon tuolla lihavoimallani kohdalla. Etenkin suuri vaara on siinä, että vaikka oma intentio olisikin puhdas, on helppo antaa väärää viestiä muille, jotka saattavat tarttua mihin tahansa älylliseen oikeutukseen omille mahdollisesti paljon vahingollisemmin kieroutuneille ajatuksilleen/teoilleen. Mutta otinpa silti juuri itse esiin tämän seikan :lol:
Aye, ja olen pikku hiljaa alkanut tajuta, kuinka lopulta kyseinen ideaali alkaisi todella tuhota kokonaisuutta. Vaikka silti kyseisestä ajattelutavasta ei ole helppoa päästää irti, eikä se tuntuisi täysin rehelliseltäkään; vähintääkin tuntuu tarpeelliselta olla jonkinlaisena vastavoimana enemmistön ajattelulle.

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests