Itsemurha

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.

Itsemurha. Miksi ei?

Elämä on ihanaa!
14
20%
Elämä on parempi kuin ei mitään
3
4%
Elämä on velvollisuus / Läheiseni tarvitsevat minua
14
20%
Elämä on mahdollisuus saada tietoa & kokemusta
30
43%
Elämä jatkuisi epämiellyttävässä kuolemanjälkeisessä tilassa
9
13%
 
Total votes: 70
User avatar
Astraya
Posts: 125
Joined: Wed Nov 16, 2016 9:59 pm

Re: Itsemurha

Post by Astraya »

Peregrina wrote: Fri Jul 09, 2021 12:50 pm Mitä mieltä olette, ovatko itsetuhoiset ajatukset ja kuolemantoiveet jotain niin haitallista, että niistä tulisi pyrkiä eroon kokonaan?
Millaista haittaa itsetuhoiset ajatukset ja kuolemantoiveet ovat teille aiheuttaneet?
Onko niistä seurannut jotain hyvääkin?
Tähän varmasti vaikuttaa hyvin paljon myös henkilön tilanne, luonne, ympäristö jne. Esimerkiksi hoitamaton masennus ja sen aiheuttama näköalattomuus nuorella ihmisellä voi olla hyvin eri asia kuin vaikka parantumaton fyysinen sairaus iäkkäämmällä. Tässä tarkoitan ajatuksien läpikäynnin laatua, en sitä että itsemurha olisi väistämättä hyvä ratkaisu fyysisessä sairaudessa.

Ajatukset ovat enemmänkin mielestäni tukahdettuina haitallisia ja vaikka ne olisivat tämänkaltaisesti suuria ja synkkiä, ei niiden läpikäynnin tarvitse olla vaarallista. Luulen kuitenkin että usein juuri tällaista ajattelua ei tulisi käydä pelkästään yksin läpi, koska tilanteissa joissa itsemurha on oikeasti vaihtoehto, voi kokonaisuuden hahmottaminen olla haastavaa juurikin näköalattomuuden ja muunlaisen tuskan vuoksi. Voi olla mahdollista että se ajattelu on etupäässä sitä Smaragdin mainitsemaa vellomista, eikä oikein johda muuhun kuin suurempaan pahaan oloon.
Keskusteltuani ihmisten kanssa jotka ovat jossain vaiheessa harkinneet itsemurhaa, on moni kokenut itsemurhan vaihtoehdon niin helpottavana, että itse asiassa muu elämänlaatu on alkanut parantua ja tukea toipumista tämän vuoksi. Usein hallinnan tunteen puuttuminen aiheuttaa hätää ja kaoottisuutta mielessä. Ihminen tarvitsee tunnetta, että voi vaikuttaa asioihin.
“There can be no transforming of darkness into light and of apathy into movement without emotion”
― Carl Gustav Jung
User avatar
Peregrina
Posts: 118
Joined: Thu Aug 03, 2017 10:35 pm

Re: Itsemurha

Post by Peregrina »

Olen joskus tehnyt itsemurhasuunnitelmia saadakseni rauhan itsetuhoisilta ajatuksilta. Tehtyäni suunnitelmia jonkin aikaa olen taas pystynyt keskittymään muihin asioihin, joten se on sikäli toiminut. Hieman vaan arveluttaa, onko tämä sittenkään järkevää, orientoituuko mieli vain voimakkaammin itsetuhoisuuteen, jos tekee konkreettisia suunnitelmia?

Edit: Eräs toinenkin häiritsevä mahdollisuus on vaivannut mieltäni asian tiimoilta. Jos antaa itselleen "luvan" tehdä itsemurha, jos asiat ovat näin tai noin, eivätkö itsetuhoimpulssi ja siihen mahdollisesti yhteydessä olevat astraaliolennot lähde viemään laivaa kohti sellaisia kurjia olosuhteita, joissa itsemurhan tekeminen olisi sallittua?
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Itsemurha

Post by Nefastos »

Peregrina wrote: Sat Aug 28, 2021 10:01 pmOlen joskus tehnyt itsemurhasuunnitelmia (...) Hieman vaan arveluttaa, onko tämä sittenkään järkevää, orientoituuko mieli vain voimakkaammin itsetuhoisuuteen, jos tekee konkreettisia suunnitelmia? (...) eivätkö itsetuhoimpulssi ja siihen mahdollisesti yhteydessä olevat astraaliolennot lähde viemään laivaa kohti sellaisia kurjia olosuhteita, joissa itsemurhan tekeminen olisi sallittua?

Itsemurhasuunnitelma on sellainen eskapismin muoto, joka voi joskus auttaa samalla periaatteella kuin muutkin eskapismin muodot, esimerkiksi alkoholi. Se voi rentouttaa kohtuuttoman kiristyneen sisäisen tilan hetkellisesti. Mutta jos tuo hetkellinen rentoutuminen ei pysty ankkuroitumaan mihinkään ulkoiseen, positiiviseen toimintaan, sen rentouttavuus kääntyy – kuten sanoit – itseään vastaan, ja pyörteen imu lopulta vain kasvaa.

Eskapismilla tarkoitan tässä sellaista sisäänpäistä pyörrettä, joka ei luo mitään positiivista ulospäin, vaan vetäytyy syvemmälle itsemäärittyvään astraaliseen todellisuuteen, ja siten lähtökohtaisesti pikemminkin ruokkii kuin purkaa sisäisiä neurooseja(/astraalientiteettejä). Tällaisten asioiden hyödyllisyys voi syntyä vain sen kautta, että samanaikaisesti on olemassa myös vähintään yhtä suuri positiivinen, ulkoinen ponnistus. Parhaimmillaan tuollainen "positiivinen ulkoinen ponnistus" on minusta ehdottomasti dharminen Työ, mutta se voi olla myös jokin sivuttaissuuntaisempi ryhdittävä asia kuten palkkatyö, perhe, tiivis urheilu, tai ahkera muodollinen uskonnonharjoitus, joka pyrkii sisäisen lämmön löytämiseen. Siis ylipäänsä jokin ulkoinen, päivittäin työllistävä asia, jossa ihminen paneutuu jonkin muun kuin sisäisen itsensä ehdoilla toimivaan aktivitteettiin.

Oma kokemukseni on, että terveessä, sielukkaassa ihmisessä nämä miinus- ja pluspuoli, eli sisäinen eskapistinen näkemys ja ulkoinen positiivinen ponnistus, ovat enemmän tai vähemmän tasapainossa. Itseään olisi hyvä tarkkailla tältä kannalta, ja välttää jo ylikorostuneen puolen lisääntynyttä korostamista, oli se kumpi tahansa. Mutta elämässä on tietysti vaiheita, joissa erilaiset painotukset vallitsevat; esimerkiksi AT:n värirakenteessa lähtökohtaisesti:

Harmaassa vaiheessa sisään- ja ulospäinen kietoutuvat yhteen tavalla, jota ei vielä ole täysin selvitetty ja optimoitu (ja tämä optimointi kuuluu ko. aspektin prosessiin).
Mustassa vaiheessa sisäänpäisyys korostuu, ja sen tuleekin antaa kulkea ytimeensä asti. Tässä prosessissa on tärkeää oppia luulotellun minän ja todellisen Itsen syvä ero.
Punaisessa vaiheessa korostuu ulospäin tekeminen. Toisaalta juuri siksi sisäänpäinen prosessi muuttuu herkemmäksi ja vaikuttavammaksi, koska se niukentuessaan tislautuu.
Valkeassa vaiheessa sisään- ja ulospäiset pyörteet toimivat yhdessä: ensimmäiset valjastetaan liikevoimaksi jälkimmäisille (ja jossain määrin vice versa).

Tämä aspektimalli on siitä hyödyntävä, että sen voi (se tulee) ymmärtää eteneväksi. Eli esimerkiksi henkilön jolla on Musta temperamentti tulee ymmärtää, että hänen temperamentillinen painotuksensa velvoittaa prosessiin, joka matkaa johonkin, ja lopulta johtaa tuon temperamentin muuntamiseen. Sisäinen vetäymys tiettyyn suuntaan ei anna oikeutusta pysähtyä temperamentilliseen dynamiikkaan, vaan sitä tulisi pyrkiä viemään eteenpäin.

* * *

Itse pohdin päivittäin itsemurhaa, ja hyvin suuri osa tuosta pohdiskelusta on sen miettimistä, kuinka nämä mietinnät vaikuttavat psykologiseen, astraaliseen &c. kokonaisvaltaiseen energetiikkaani. Niinpä yritän ponnistautua irti näistä ajatuksista aina kun se on mahdollista. Kuten sanoit, holtittomasti itsemurha-ajatuksiin vellominen aikaansaisi sitä, että maailma alkaisi konkretisoida niitä muka ulkoapäin vaikuttavalla tavalla, mutta tosiasiassa itse laatimaamme ohjelmointia seuraten.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Itsemurha

Post by Smaragd »

Nefastos wrote: Sun Aug 29, 2021 11:00 am
Punaisessa vaiheessa korostuu ulospäin tekeminen. Toisaalta juuri siksi sisäänpäinen prosessi muuttuu herkemmäksi ja vaikuttavammaksi, koska se niukentuessaan tislautuu.
Valkeassa vaiheessa sisään- ja ulospäiset pyörteet toimivat yhdessä: ensimmäiset valjastetaan liikevoimaksi jälkimmäisille (ja jossain määrin vice versa).
Tässä näkyy melko selvästi miten väriaspektit ovat läsnä toisissaan. Mietin juuri tänään Mustan aspektin yhtä toteutusmahdollisuutta vetäytyvämmässä työmuodossa, jossa kontrolloidaan vesi-elementin liikkumista eri huoneissa niin että rakenteeseen saapuvat voimat katsotaan mahdollisimman hyvin läpi, niin ettei haasteita pääse valumaan turhan paljoa sormien lomasta. Kyse on tietysti mortifikaatiosta ja sormien lomasta valahtavat voimat asioita, joiden nykyiset muodot eivät kenties palvele kokonaisuutta sillä hetkellä. (Muistuttaa osittain ajatusta Punaisen vaiheen sisäänpäisen prosessin niukkuudesta ja tislautumisesta.) On kuitenkin tärkeää tietää milloin yhdessä huoneessa on liikaa painetta, jolloin voimia täytyy laskea seuraavaan huoneeseen prosessoitavaksi. Voimat valuu vasta sitten sormien lomasta kun antaa asioiden vain mennä miten sattuu. Eri huoneita voisi verrata vaikkapa ihmisen energiakeskuksiin, mikäli löytää sielä sisäisiä merkityksiä ja ulkoisia ilmennyksiä yhteenpunovaa välinettä.

Näen tällaiset voimanvalautumisprosessien kartat/termistöt tutkittuna ja käyttöönotettuna mahdollisena apuna käsittelemään ja työstämään sitä itsemurha-ajatuksiakin synnyttävää painetta, joka muuten saattaisi olla vain yhdessä kimpussa ja jota on paljon vaikeampi käsitellä sellaisenaan. Jos leväytämme kimpun auki chakroilla, jonkinlaisilla visualisoiduilla huoneilla, jotka vastaavat elämämme eri osa-alueita, ja jotka mahdollisesti levähtävät vielä laajemmalle geochakristen vastaavuuksien kautta, niin äkkiä meillä onkin paljon laajempi ja konkreettisesti työstettävä systeemi, jonka kautta käsitellä tätä voimaa kuljettavaa koneistoa.

Mietin että Punaisen ja Valkoisen vaiheen esitykset lainatussa kohdassa voisi melkein myös kiepauttaa ympäri sillä Punaista vaihetta on käsittääkseni alkemian traditiossa pidetty vaiheena missä valkoisen ja mustan vastapoolisuudet on onnistuttu saada toimimaan yhdessä. Toisaalta Valkoisessa ei liene sisäistä niukkuutta, kuten kuvatussa Punaisen ulospäinsuuntautumisessa. Väriaspektit AT:ssa ovat ottaneet tietynlaisia painotuksia merkityksissään, kun esim. Graalissa Valkea aspekti toimii erityisessä asemassa sen sijaan että Punainen olisi eräänlainen pinnaakkelipiste. Kyse on tietysti myös lineaarisen ja sirkulaarisen hahmottelun rinnakkaisista haasteista: punainen keskellä, hieroglyfisen avaimen ristillä, voidaan myös nähdä kulminaatiopisteenä kun katsotaan asiaa hieman eri perspektiivitä.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Itsemurha

Post by Nefastos »

Smaragd wrote: Mon Aug 30, 2021 2:19 pmMietin että Punaisen ja Valkoisen vaiheen esitykset lainatussa kohdassa voisi melkein myös kiepauttaa ympäri sillä Punaista vaihetta on käsittääkseni alkemian traditiossa pidetty vaiheena missä valkoisen ja mustan vastapoolisuudet on onnistuttu saada toimimaan yhdessä. Toisaalta Valkoisessa ei liene sisäistä niukkuutta, kuten kuvatussa Punaisen ulospäinsuuntautumisessa. [...] punainen keskellä, hieroglyfisen avaimen ristillä, voidaan myös nähdä kulminaatiopisteenä kun katsotaan asiaa hieman eri perspektiivitä.

Tämä ympärikäännety skeema oli todellakin se, mistä alun perin lähdettiin liikkeelle, ja kuinka väriaspektit oli alun perin tarkoitus toteuttaa. Siinä Valkeaan jäi askeettisempi sävy siinä missä nyttemmin Valkeaan periytynyt tantrisempi lähestymistapa kuului Punaiseen; ja Punaisen idea oli nimenomaan sitoa toisiinsa Musta ja Valkea poolitus, kun taas nykyään pikemminkin Valkea sitoo yhteen Mustaa ja Punaista. Tällaiset muuntumat tulevat mukaan Työn elävien ulkoisten haasteiden mukaan, ja ovat jälleen hyvä osoitus siitä Adeptissa esittämästäni ideasta, että nykymaailmassa rakenteen eri osatekijät asettuvat usein ei-ortodoksisiin vaiheisuuksiin, vaikka niiden opetukset pysyvätkin identtisinä.

Huomiosi veden (luonnostaan alas painuvan energian) kulusta chakrojen läpi ja näiden chakrojen kartoittamisessa itseensä ja maailmaansa – nimenomaan possesiivisuffiksilla – on kaunis ja tärkeä muistutus.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Aranea
Posts: 26
Joined: Tue Oct 24, 2017 9:24 pm

Re: Itsemurha

Post by Aranea »

Pohdin itsemurhaa usein, ja erityisen paljon tähän aikaan vuodesta; varmaan jonkinlaista kaamosmasennusta. Tämä keskustelu tulikin mieleen siitä kun hetki sitten käveleskelin levottomana ympyrää kuin karhu häkissä ja mietin mitä hiton järkeä missään on ja miksi kaiken täytyy olla niin kamalaa (angst angst...). Tämmöisinä hetkinä ajatus itsemurhasta on lohduttava: voisi jättää kaiken sikseen, luovuttaa. Minua ajatus luovuttamisesta yleensä jotenkin sisuunnuttaa yrittämään enemmän, esimerkiksi minun on helpompi suorittaa jokin vaikea tehtävä jos ajattelen, että voin halutessani jättää sen kesken. Jos taas ajattelen, että tehtävä on ehdottomasti saatava suoritettua, on suuri todennäköisyys että luovutan kesken. Siksi olen ajatellut, ettei itsemurhan ajattelu kohdallani ole lainkaan niin huono asia. Se saa aikaan tunteen kontrollista ja vapaasta valinnasta: elämäni on itseni käsissä ja teen vapaasta tahdostani ratkaisun joko jatkaa elämää tai keskeyttää sen; vähän sellainen kontrollifriikin ajatuskuvio.

Toisaalta ajatus liiallisesta asioiden kontrolloinnista on yksi syistä, miksi tuskin tulen koskaan oikeasti tekemään itsemurhaa. Välillä ajattelen, että hyvin kaunis kuolema olisi sellainen stoalainen itsemurha: sitten kun on vanha ja sairas ja elämä on kipuja täynnä niin ottaisi kohtalonsa omiin käsiinsä ja suorittaisi itsemurhan jollain rauhallisella ja kauniilla tavalla. Siinä kuitenkin mietityttää se mainittu liiallinen asioiden kontrollointi. Yksi kuoleman kauniista puolista mielestäni on ajatus siitä, että se voi tulla eteen odottamattomasti, että se on sellainen luonnon villi voima, jota ei pidä yrittää, ainakaan liikaa, kahlita ja hallita. Kuolema tulee joka tapauksessa jokaiselle vastaan joskus, joten miksi ottaa varaslähtö.

Mietin myös sitä olisiko itsemurha aina, myös sellaisen rauhallisen stoalaisen itsemurhan tapauksessa, sellainen väkivallan teko, että se vaikuttaisi jotenkin ikävästi tuleviin elämiin.

Oli miten oli, en pyri eroon itsemurha-ajatuksista, koska kohdallani ne lähinnä vain kasvattavat elämänhalua. Toisaalta, erittäin harvoin teen mielessäni minkäänlaisia konkreettisia itsemurhasuunnitelmia, ainoastaan ajattelen, että voisin halutessani tappaa itseni. Monillahan tilanne voi olla aivan erilainen, ja ajatuksetkin konkreettisempia. Ja tähän vaikuttanee sekin, onko sellainen ihminen, joka tekee oikeasti asioita, vai sellainen, joka vain haaveilee tekevänsä niitä. Itse olen jälkimmäistä, ja varmaan suurin yksittäinen syy, miksi en tule koskaan tekemään itsemurhaa on se, että se vain olisi tekona liian radikaali luonteelleni ja vaatisi liikaa ponnisteluja. Passiivisesta ja laiskasta luonteesta voi siis olla jotain hyötyäkin.

En tiedä yhtään mikä oli tämän avautumiseni perimmäinen pointti. Kunhan kirjoitin. Ja kadun jo nyt, että kirjoitin.
User avatar
Peregrina
Posts: 118
Joined: Thu Aug 03, 2017 10:35 pm

Re: Itsemurha

Post by Peregrina »

Minulle itsetuhoiset ajatukset harvemmin lisäävät elämänhalua, oikeastaan päinvastoin; ne heikentävät sitoutumistani kaikkeen elämässä kiinni pitävään, koska näen henkilökohtaisen tulevaisuuteni ja koko ihmiskunnan tulevaisuuden niin synkkänä, että itsemurha tuntuu armeliaalta. Joskus huomaan suorastaan vastustavani mielekkyyden ja toivon pilkahduksia, koska olen niin rakastunut ajatukseen itsemurhasta ultimaattisena vapautuksena, etten haluaisi minkään uhkaavan sitä.
Jännite on välillä hermojaraastava, kun yhtä aikaa kaipaa mielekkyyttä, toivoa, yhteyttä ja rakkautta, mutta samalla haluaa torjua kaiken, jottei "tulisi huijatuksi" elämään.
Seferoth
Posts: 186
Joined: Sun Jun 27, 2021 12:18 am

Re: Itsemurha

Post by Seferoth »

Itselläni elämäntie on käymässä lyhyeksi. Noin vuosi sitten olevassa viestissäni mainitsin että on yksi asia jonka vuoksi/jälkeen voisin tehdä itsemurhan. Tuo hetki on lähestynyt nopeammin kuin arvasinkaan. Kyse on Äidistäni, hän on ainoa asia koko maailmassa jonka vuoksi olen jaksanut elää, nyt hänellä on todetty syöpä joka on aggressiivinen ja levinnyt. Kun hänestä aika jättää niin mitä suuremmalla todennäköisyydellä katoan minäkin tästä maailmasta. En vain tiedä miten vielä asian suoritan, nopeasti ja kivuttomasti tietenkin jos mahdollista. Kenties heittäydän alas padolta/voimalaitokselta joka on tässä lähellä, pelkään kylläkin että jotenkin selviäisin pudotuksesta ja saisin neliraaja halvaannuksen tai vastaavaa...olisi pahempaa kuin mikään muu jos näin käy. Rituaali itsemurha kiehtoisi eniten, viimeinen teko uskoni puolesta, mutta ei taida kantti kestää tuohon. Eiköhän sitä aina jotakin keksi millä päivänsä päättää.
User avatar
Astraya
Posts: 125
Joined: Wed Nov 16, 2016 9:59 pm

Re: Itsemurha

Post by Astraya »

Seferoth wrote: Wed Apr 13, 2022 3:00 pm Itselläni elämäntie on käymässä lyhyeksi. Noin vuosi sitten olevassa viestissäni mainitsin että on yksi asia jonka vuoksi/jälkeen voisin tehdä itsemurhan. Tuo hetki on lähestynyt nopeammin kuin arvasinkaan. Kyse on Äidistäni, hän on ainoa asia koko maailmassa jonka vuoksi olen jaksanut elää, nyt hänellä on todetty syöpä joka on aggressiivinen ja levinnyt. Kun hänestä aika jättää niin mitä suuremmalla todennäköisyydellä katoan minäkin tästä maailmasta. En vain tiedä miten vielä asian suoritan, nopeasti ja kivuttomasti tietenkin jos mahdollista. Kenties heittäydän alas padolta/voimalaitokselta joka on tässä lähellä, pelkään kylläkin että jotenkin selviäisin pudotuksesta ja saisin neliraaja halvaannuksen tai vastaavaa...olisi pahempaa kuin mikään muu jos näin käy. Rituaali itsemurha kiehtoisi eniten, viimeinen teko uskoni puolesta, mutta ei taida kantti kestää tuohon. Eiköhän sitä aina jotakin keksi millä päivänsä päättää.
Ikävä kuulla äidistäsi, voimia vaikeaan tilanteeseen.
Itsemurha on toki yksilön oma päätös, mutta usein voi olla hyvä käydä läpi asiaa jonkun toisen kanssa. Oman perusterveydenhuollon lisäksi voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Kriisipuhelimeen, 09 2525 0111. Ehkä oletkin erilaisia keinoja avun saamiseksi kokeillut, kuten useimmat jotka tätä ratkaisua pohtivat.
“There can be no transforming of darkness into light and of apathy into movement without emotion”
― Carl Gustav Jung
Seferoth
Posts: 186
Joined: Sun Jun 27, 2021 12:18 am

Re: Itsemurha

Post by Seferoth »

Astraya wrote: Wed Apr 13, 2022 4:11 pm
Seferoth wrote: Wed Apr 13, 2022 3:00 pm Itselläni elämäntie on käymässä lyhyeksi. Noin vuosi sitten olevassa viestissäni mainitsin että on yksi asia jonka vuoksi/jälkeen voisin tehdä itsemurhan. Tuo hetki on lähestynyt nopeammin kuin arvasinkaan. Kyse on Äidistäni, hän on ainoa asia koko maailmassa jonka vuoksi olen jaksanut elää, nyt hänellä on todetty syöpä joka on aggressiivinen ja levinnyt. Kun hänestä aika jättää niin mitä suuremmalla todennäköisyydellä katoan minäkin tästä maailmasta. En vain tiedä miten vielä asian suoritan, nopeasti ja kivuttomasti tietenkin jos mahdollista. Kenties heittäydän alas padolta/voimalaitokselta joka on tässä lähellä, pelkään kylläkin että jotenkin selviäisin pudotuksesta ja saisin neliraaja halvaannuksen tai vastaavaa...olisi pahempaa kuin mikään muu jos näin käy. Rituaali itsemurha kiehtoisi eniten, viimeinen teko uskoni puolesta, mutta ei taida kantti kestää tuohon. Eiköhän sitä aina jotakin keksi millä päivänsä päättää.
Ikävä kuulla äidistäsi, voimia vaikeaan tilanteeseen.
Itsemurha on toki yksilön oma päätös, mutta usein voi olla hyvä käydä läpi asiaa jonkun toisen kanssa. Oman perusterveydenhuollon lisäksi voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Kriisipuhelimeen, 09 2525 0111. Ehkä oletkin erilaisia keinoja avun saamiseksi kokeillut, kuten useimmat jotka tätä ratkaisua pohtivat.
Kiitoksia kommentistasi. Olen jatkuvassa yhteydessä terveydenhuoltoon ja he ovat tietoisia päätöksestäni. Yrittävät toki parhaansa kääntää mieltäni tässä asiassa. Ei keskustelut tuntemattomien ihmisten kanssa enää auta, ei ole äkkipäätös vaan päätös joka on ollut itsellä jo noin 18 vuotta. Ei ole syitä elämiseen, ei ainuttakaan. Ei ole ystäviä tai sukulaisia tai muitakaan tärkeitä henkilöitä omassa elämässäni Äitini lisäksi. Ei pienintäkään syytä jäädä riutumaan tänne. Eläminen pelkästään elämisen takia ei ole elämisen arvoista.
Locked