Runoutta

Keskustelut kuvataiteesta, musiikista, runoudesta ja muista taidemuodoista.
User avatar
Cancer
Posts: 250
Joined: Thu Dec 13, 2012 5:45 pm
Location: Helsinki

Re: Runoutta

Postby Cancer » Fri Nov 29, 2019 5:49 pm

ARKTIS
Aaro Hellaakoski

Jo silmäni nähdä sai sen
mitä eniten janosin,
Venezian jumalaisen
ja Rooman, Napolin.

Olin keskellä vuosisatain
- etruskien alkamain -
yhä samojen aurinkoratain
ja ilmojen hohtavain.

Näin ihmisen valtiasmerkin.
Hän taiturin-sormellaan
oli piirtänyt, linjoin herkin,
oman hahmonsa maailmaan. -

Kuin olenkaan toista juurta!
En kypsä, niin kuin nuo.
Mun henkeni sumean-suurta
yön alkuloitsua tuo,

sen yön, jossa maailmoita
on ähkynyt synnyssään
ja ihminen ollut noita,
käsin harova pimeään.

Minä tiedän mitä on Kaaos,
mitä rumuus, kauhistus.
Sen sylistä, sieluni, saaos
sanat: tulkoon valkeus.


*

Tämä runo sai minut ajattelemaan Nefastosta ja muita kaksisieluisuuden dilemmasta kärsiviä (voimaantuvia?) suomalaisia. Vaikka Hellaakosken esittelemän apollonisen ja dionysisen dialektiikan voi tietysti liittää muuhunkin kuin kansallisuuteen.
Tiden läker inga sår.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3479
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Runoutta

Postby Nefastos » Sun Dec 01, 2019 12:49 pm

"Maanpakoon voitte ajaa mun,
ruumiini polttaa kiusatun,
mun henkein näkee sentään iki-untaan,
se kuuluu aurinkojen valtakuntaan.

Te suljette mun vankilaan,
mut henkein raastaa kahleitaan,
monaadi, säen on se Jumalasta,
mi levon löytää lähteillensä vasta.

Ei rajaa, äärtä missään näy,
ratojaan auringot ne käy,
tuhannet tähdet pääni päällä hohtaa,
jokaista niistä ikivoima johtaa.

Ikuinen Henki, lähteeni,
vie aina minut tähteeni,
kehityn, kasvan siellä, jälleen lähden
ja tapaan toisen, korkeamman tähden.

Mua vangita te ette voi,
korkeempi Voima minut loi,
teit' uhmaan, uhmaan polttoroviota,
mun henkeäin ei aine koskaan voita.

Se vankilani tuhoo vaan,
hetkeksi jätän aineen, maan.
Ma sitä tänne julistamaan palaan,
maailman-henkeen yhtyä nyt halaan."


– Aarni Kouta: Giordano Bruno
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Kavi
Frater
Posts: 321
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Runoutta

Postby Kavi » Fri Dec 06, 2019 3:33 am

Jousen jännität
kielen virität
sävelelläs' tarkasti
halkaisten ajan kaiken
Taidokas kaato
suoraan sydämeen
Viisari värähtää
iäisyyteen haihdut
7&8
obnoxion
Sodalis
Posts: 1828
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Runoutta

Postby obnoxion » Fri Dec 06, 2019 7:24 am

Hienot runot Hellaakoskelta ja Koutalta. Jälkimmäiseltä en vielä ole lukenut yhtään varsinaista kokoelmaa, mutta olen alkanut etsiskellä sopivaa, ehkä jotain sellaista jossa korostuvat teosofiset aiheet.... Hellaakosken kootut runot hankin luettuani artikkelin hänen runoutensa antinomiasta, joka herätti heti halun kyntää tuotanto tämän tulkintamatriisin kera.
Kavi wrote:
Fri Dec 06, 2019 3:33 am
Jousen jännität
kielen virität
sävelelläs' tarkasti
halkaisten ajan kaiken
Taidokas kaato
suoraan sydämeen
Viisari värähtää
iäisyyteen haihdut
Jousen jännittäminen on yksi ikuisimpia runokuvia. Minulle se tuo aina mieleen Veedalaisen runouden Rudran, kuten häntä on tarkasti kuvaillut Stella Kramrisch.

Kahdella viimeidellä rivillä näkökulma vaihtuu muinaisuudesta koneistokellojen aikaan. Tämä tuo mieleen sonetin voltan kaltaisen runon loppuun sijoittuvan näkökulmanvaaihdoksen (kuten vaikkapa Verlainen sonetissa rakastavaiset paljastuvat patsaaksi). W. H. Auden käytti runoudessaan teologi Paul Tillichin ajatusta Kairoksesta hetkenä jolloin aika avautuu ikuisuuden lävistettäväksi. Vaikka tässä symbolismi haki kuvastonsa kangastöistä, hyvin samankaltaisesta dynamiikasta taitaa olla kyse.

Nuolta tässä ei mainita, vain jousi. Olen ymmärtänyt että Ilmestyskirjan valkoisella hevosella ratsastajaa (6:2) on samalla perusteella tulkittu rauhanomaiseksi valloittajaksi. Toki tässä puhutaan selkeästi kaadosta, mutta ainahan on kiinnostavaa viipyä siinä mitä ei mainita - ikään kuin runon varjopuolella. Ehkä kaato on jonkinlainen orfilainen tainnutus, kun kuitenkin aseeksi näyttäisi valikoituvan sävel?

Kiitos runosta, fra Kavi.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1828
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Runoutta

Postby obnoxion » Fri Dec 06, 2019 4:40 pm

Tässä on Kalika Puranan innoittama runo eiliseltä, joka ei kielensä puolesta näytä sopivalta valmistelemaani kokonaisuuteen:

TUOKSUVIN KURCA

Hengitän sydämistävää
Kamferin tuoksua
- Syvään

Sitten tummaan myskiin tuikkii
Safronin kukan terälehtiä


Pehmeästi murtuu iltaruskon malva
Kuin siipien iskuin
Leviää hyvä temppeliolibaani


Ja kuivan metsän utu
käy neniin kuni
maustekurkuma

Kunnes kaiken ylle uusi
nousee kuu - pyhä kurca!
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests