Saatanan merkityksekkyys: 10 syytä
Posted: Sun Oct 04, 2015 1:20 pm
Ymmärrettävästi yleisin kysymys mikä Azazelin Tähdelle esitetään on yhä edelleen "Miksi Saatana??". Vastaus tähän kysymykseen ei ole niin yksioikoinen, että sen pystyisi tyydyttävästi esittämään kymmenessä sekunnissa, tuskin edes kymmenessä minuutissa. Asiaan perehtyminen vaatisi aikaa enemmän kuin yhden oluttuopin mitan.
Jos siihen olisi mahdollisuus, tästä olisi hyvä tehdä flyeri tai vastaava teksti kohdennettuna joko ihmisille joille esoteria yleisemmin on tuttua, tai heille joille se ei ole: vastaukset näille ryhmille ovat koko lailla erilaisia, vaikka tietysti samankeskisiä. Sellaista aikaa odotellessa laitan tähän joitakin kohtia, joiden pohjalta voidaan keskustella.
Asiasta onkin ollut puhetta Miksi Saatana? -ketjussa & samannimisessä artikkelissa, mutta näissä on vastaukset esitetty spesifimmin rajattuihin kysymyksiin.
Miksi ylipäänsä valita Saatana keulakuvaksi tai painotukseksi seuralle, joka pyrkii positiivisiin eikä negatiivisiin lopputuloksiin? Tiivistäisin tärkeimmät syyt seuraavasti:
1) TEODIKEA (Teologinen syy)
-- "Saatana" on henkiolento, joka vastustaa moraaliltaan epätyydyttävää henkiolentoa, "Jumalaa". Siten kyseessä on, asianmukaisesti pohdittuna & ihmistekoisista projisaatioistaan puhdistettuna, ylivertainen henkinen voima ja/tai/eli arkkityyppi. (Ks. Fosforos & Argarizim.)
2) "TREMENDUM & FASCINANS" (Psykologinen syy)
-- Vaikka Saatana puhdistetaankin ihmistekoisista maskeista kuten esitin, se/Hän ei muutu kädenlämpöiseksi. Saatanan mysteereihin liittyy aina tietty toismaailmallisen kauhistuttavuuden ja liminaalitilan elementti. Tämä paradoksaalinen luonto on luonnon & olemassaolon ominta todellisuutta; ihmisyyden ylittävä mysteeri. Saatanaa ei voida lassolla vangita, vaan Hän pysyy meitä aina ikään kuin askeleen edellä. Elämä tarjoaa jatkuvasti osoituksia siitä, että kosmologinen todellisuus on kokonaisvaltaisempi kuin mitä osasimme kuvitella & tyydyttävästi luokitella. Kuten Rudolf Otto oivaltavasti esitti, pyhän kokeminen toimii nimenomaan tämän vastakohtaparin kautta, jossa fasinoiva & kauhistava ovat samanaikaisesti vastakohtia ja yhtä.
3) SAATANA VIHKIJÄNÄ (Initiatorinen syy)
-- Johtuen edellä mainitusta, Saatana on ihmisen vihkijä aina korkeampaan, tai syvempään, ymmärrykseen. Hän edustaa vanhan täydellisyyden rikkoutumista suuremman täydellisyyden muodostamiseksi, ts. okkulttista vihkimystä.
4) LUCIFER IHMISEN SISÄISENÄ NEROUTENA ("Syvyyspsykologinen" syy)
-- Kuten H.P. Blavatsky esitti, Saatana eli "langenneiden enkelten" kollektio muodostaa okkulttisesti ihmisyyden syvimmän, sisimmän Minän. Tämä on salaperäinen asia, jota kuitenkin myös ei-okkultisti voi pohtia paneutumalla syvyyspsykologiaan. Mitä ydinminuus todella on? Ei persoonallisuus, vaan jotain salattua & kätkettyä. Juuri tähän ihmisen vaativaan sisäiseen nerouteen Saatana liittyy tunnetuissa taiteellisissa representaatioissaan Miltonilla, Goethella, Bulgakovilla, &c.
5) SAATANA SALATIETEIDEN MESTARINA (Maaginen syy)
-- Liittyen edellisiin, juuri Saatana antaa okkultistille maagisen voiman (kundalinî, josta okkulttiset kyvyt erilaistuvat).
6) SAATANA "TÄMÄN MAAILMAN HERRANA" (Gnostilainen syy, transhumanistinen puoli)
-- Esoteeriset järjestelmät antavat eri tähdille eri hallitsijat, niin että kutakin taivaankappaletta hallitsee tietty ohjaava äly tai symbolinen perusongelma. Useimmissa näistä järjestelmistä painotetaan sitä kiinnostavaa seikkaa, että meidän maapallomme on nimenomaisesti tällaisen näennäisesti hyvin pimeän olemuksen, Saatanan, ohjattavana. Tämän oman planeettamme hallitsijan tehtävänä on panna ihmiskuntansa itsekkyyden & materialismin koetukselle, siinä missä ei-inhimillinen älyelämä muualla avaruudessa on autuaan tietämätön tästä ruumiillisuuden helvetistä mihin itse olemme Platonin luolavankien tapaan jo niin turtuneet, ettemme edes tajua ettei tietoinen olemassaolo väistämättä edellyttäisi omamme kaltaista biologista kehollisuutta.
7) SAATANA KUOLEMAN & TUHON ARKKITYYPPINÄ (Gnostilainen syy, transsendentalistinen puoli)
-- Paradoksaalisesti, siinä missä Saatanan työnä maailmassa on tuoda ihmisille ruumiillisuuden & siten näennäisen separatismin perusongelma, tämän työn päämääränä on tietoisuuden todellinen henkistäminen. Saatanan todellinen pyhyys näyttäytyy kuolemassa & ruumiin sublimoitumisena, minkä tähden Saatana on erityisen rakas murheellisille, askeeteille & niille, jotka kärsivät & kaipaavat pois maailmasta. Kaikenlainen vapauttava disintegraatio & annihilaatio on Saatanan teofaniaa.
8) RETORINEN ERO PERINTEISESTÄ (YKSIOIKOISESTI-) "OIKEAN KÄDEN TIEN" HENGELLISYYDESTÄ (Retorinen syy)
-- Satanisti-okkultisti käyttää Saatanaa retorisessa mielessä, esittäessään oman uskonsa merkityssisältöjä nykymaailman juutalais-kristillisessä kontekstissa.
9) HENKILÖKOHTAINEN MIELEKKYYDEN KOKEMUS (Esteettis-kokemuksellinen syy)
-- Monet ihmiset ovat saaneet vavahduttavia sielullisia kokemuksia erilaisista elämäntapauksista, jotka ovat saaneet heidät joko suoraan tai epäsuoraan yhteyteen Saatanan kanssa. Joillekin nämä ovat näynomaisia & maagisia, toisille esteettisiä & voimaannuttavia esim. taiteen tai henkilökohtaisen kriisin kautta, kolmansille ehkä kaikkia näistä. Tavalla tai toisella ihminen on kuitenkin tullut satanistiksi kohtaamalla Saatanan & siten oppimalla rakastamaan Häntä.
10) SHIVA~SAATANA (Teologinen syy kristinuskon ulkopuolelta)
-- Mitä enemmän perehdyn shaiva-uskonnollisuuden moniin muotoihin Intian kulttuuriperinteessä, sitä enemmän tulen siihen lopputulokseen että aiemmin Saatanan nimen alla kohtaamani jumala on itse asiassa vain länsimaihin kulttuurisesti muuntunut muoto jumalasta joka idässä tunnetaan Shivan nimellä, & joka on sekä absoluuttinen että erilaistunut. Henkilökohtaisesti en enää pysty erottamaan satanismiani shaivalaisuudesta, enkä näe näiden välillä minkäänlaista törröttävää saumaa. (Pienimuotoista esittelyä tästä ykseydestä voi lukea artikkelistani "Saatana: Absoluuttiaspekti", joka on julkaistu Hylätyn Kiven numerossa 7. Kaltaisuutta olisi aivan liian pitkällistä ryhtyä esittelemään tässä.)
+ Bonus
-- Lisäksi huomautettakoon, että koko kysymyksestä paistaa myös nykyajan "ostoskärryuskonnollisuuden" perusongelma: eihän filosofian tarvitse perustella omaa maailmankuvaansa antroposentrisestä hyötynäkökulmasta. Jos satanisti-okkultisti kokee että maailma todella on sellainen että Saatanalla on siinä merkityksekäs osa, on jopa outoa esittää erillinen kysymys siitä, miksi sitten kannattaa olla satanisti: ikään kuin kokemus siitä millainen maailma on & millaisia maailmankatsomuksia itseensä liittää olisivat kaksi eri asiaa, toinen irrallisesti filosofinen & toinen irrallisesti utilitaristinen kysymys. Eheyteen pyrkivälle ihmiselle nämä ovat kuitenkin välttämättä yksi ja sama asia.
p.s. Näiden kohtien järjestyksen voisi muuttaa lukijaystävällisemmäksi. Laitoin ne nyt tähän suurin piirtein mieleen tulevassa järjestyksessä.
Jos siihen olisi mahdollisuus, tästä olisi hyvä tehdä flyeri tai vastaava teksti kohdennettuna joko ihmisille joille esoteria yleisemmin on tuttua, tai heille joille se ei ole: vastaukset näille ryhmille ovat koko lailla erilaisia, vaikka tietysti samankeskisiä. Sellaista aikaa odotellessa laitan tähän joitakin kohtia, joiden pohjalta voidaan keskustella.
Asiasta onkin ollut puhetta Miksi Saatana? -ketjussa & samannimisessä artikkelissa, mutta näissä on vastaukset esitetty spesifimmin rajattuihin kysymyksiin.
Miksi ylipäänsä valita Saatana keulakuvaksi tai painotukseksi seuralle, joka pyrkii positiivisiin eikä negatiivisiin lopputuloksiin? Tiivistäisin tärkeimmät syyt seuraavasti:
1) TEODIKEA (Teologinen syy)
-- "Saatana" on henkiolento, joka vastustaa moraaliltaan epätyydyttävää henkiolentoa, "Jumalaa". Siten kyseessä on, asianmukaisesti pohdittuna & ihmistekoisista projisaatioistaan puhdistettuna, ylivertainen henkinen voima ja/tai/eli arkkityyppi. (Ks. Fosforos & Argarizim.)
2) "TREMENDUM & FASCINANS" (Psykologinen syy)
-- Vaikka Saatana puhdistetaankin ihmistekoisista maskeista kuten esitin, se/Hän ei muutu kädenlämpöiseksi. Saatanan mysteereihin liittyy aina tietty toismaailmallisen kauhistuttavuuden ja liminaalitilan elementti. Tämä paradoksaalinen luonto on luonnon & olemassaolon ominta todellisuutta; ihmisyyden ylittävä mysteeri. Saatanaa ei voida lassolla vangita, vaan Hän pysyy meitä aina ikään kuin askeleen edellä. Elämä tarjoaa jatkuvasti osoituksia siitä, että kosmologinen todellisuus on kokonaisvaltaisempi kuin mitä osasimme kuvitella & tyydyttävästi luokitella. Kuten Rudolf Otto oivaltavasti esitti, pyhän kokeminen toimii nimenomaan tämän vastakohtaparin kautta, jossa fasinoiva & kauhistava ovat samanaikaisesti vastakohtia ja yhtä.
3) SAATANA VIHKIJÄNÄ (Initiatorinen syy)
-- Johtuen edellä mainitusta, Saatana on ihmisen vihkijä aina korkeampaan, tai syvempään, ymmärrykseen. Hän edustaa vanhan täydellisyyden rikkoutumista suuremman täydellisyyden muodostamiseksi, ts. okkulttista vihkimystä.
4) LUCIFER IHMISEN SISÄISENÄ NEROUTENA ("Syvyyspsykologinen" syy)
-- Kuten H.P. Blavatsky esitti, Saatana eli "langenneiden enkelten" kollektio muodostaa okkulttisesti ihmisyyden syvimmän, sisimmän Minän. Tämä on salaperäinen asia, jota kuitenkin myös ei-okkultisti voi pohtia paneutumalla syvyyspsykologiaan. Mitä ydinminuus todella on? Ei persoonallisuus, vaan jotain salattua & kätkettyä. Juuri tähän ihmisen vaativaan sisäiseen nerouteen Saatana liittyy tunnetuissa taiteellisissa representaatioissaan Miltonilla, Goethella, Bulgakovilla, &c.
5) SAATANA SALATIETEIDEN MESTARINA (Maaginen syy)
-- Liittyen edellisiin, juuri Saatana antaa okkultistille maagisen voiman (kundalinî, josta okkulttiset kyvyt erilaistuvat).
6) SAATANA "TÄMÄN MAAILMAN HERRANA" (Gnostilainen syy, transhumanistinen puoli)
-- Esoteeriset järjestelmät antavat eri tähdille eri hallitsijat, niin että kutakin taivaankappaletta hallitsee tietty ohjaava äly tai symbolinen perusongelma. Useimmissa näistä järjestelmistä painotetaan sitä kiinnostavaa seikkaa, että meidän maapallomme on nimenomaisesti tällaisen näennäisesti hyvin pimeän olemuksen, Saatanan, ohjattavana. Tämän oman planeettamme hallitsijan tehtävänä on panna ihmiskuntansa itsekkyyden & materialismin koetukselle, siinä missä ei-inhimillinen älyelämä muualla avaruudessa on autuaan tietämätön tästä ruumiillisuuden helvetistä mihin itse olemme Platonin luolavankien tapaan jo niin turtuneet, ettemme edes tajua ettei tietoinen olemassaolo väistämättä edellyttäisi omamme kaltaista biologista kehollisuutta.
7) SAATANA KUOLEMAN & TUHON ARKKITYYPPINÄ (Gnostilainen syy, transsendentalistinen puoli)
-- Paradoksaalisesti, siinä missä Saatanan työnä maailmassa on tuoda ihmisille ruumiillisuuden & siten näennäisen separatismin perusongelma, tämän työn päämääränä on tietoisuuden todellinen henkistäminen. Saatanan todellinen pyhyys näyttäytyy kuolemassa & ruumiin sublimoitumisena, minkä tähden Saatana on erityisen rakas murheellisille, askeeteille & niille, jotka kärsivät & kaipaavat pois maailmasta. Kaikenlainen vapauttava disintegraatio & annihilaatio on Saatanan teofaniaa.
8) RETORINEN ERO PERINTEISESTÄ (YKSIOIKOISESTI-) "OIKEAN KÄDEN TIEN" HENGELLISYYDESTÄ (Retorinen syy)
-- Satanisti-okkultisti käyttää Saatanaa retorisessa mielessä, esittäessään oman uskonsa merkityssisältöjä nykymaailman juutalais-kristillisessä kontekstissa.
9) HENKILÖKOHTAINEN MIELEKKYYDEN KOKEMUS (Esteettis-kokemuksellinen syy)
-- Monet ihmiset ovat saaneet vavahduttavia sielullisia kokemuksia erilaisista elämäntapauksista, jotka ovat saaneet heidät joko suoraan tai epäsuoraan yhteyteen Saatanan kanssa. Joillekin nämä ovat näynomaisia & maagisia, toisille esteettisiä & voimaannuttavia esim. taiteen tai henkilökohtaisen kriisin kautta, kolmansille ehkä kaikkia näistä. Tavalla tai toisella ihminen on kuitenkin tullut satanistiksi kohtaamalla Saatanan & siten oppimalla rakastamaan Häntä.
10) SHIVA~SAATANA (Teologinen syy kristinuskon ulkopuolelta)
-- Mitä enemmän perehdyn shaiva-uskonnollisuuden moniin muotoihin Intian kulttuuriperinteessä, sitä enemmän tulen siihen lopputulokseen että aiemmin Saatanan nimen alla kohtaamani jumala on itse asiassa vain länsimaihin kulttuurisesti muuntunut muoto jumalasta joka idässä tunnetaan Shivan nimellä, & joka on sekä absoluuttinen että erilaistunut. Henkilökohtaisesti en enää pysty erottamaan satanismiani shaivalaisuudesta, enkä näe näiden välillä minkäänlaista törröttävää saumaa. (Pienimuotoista esittelyä tästä ykseydestä voi lukea artikkelistani "Saatana: Absoluuttiaspekti", joka on julkaistu Hylätyn Kiven numerossa 7. Kaltaisuutta olisi aivan liian pitkällistä ryhtyä esittelemään tässä.)
+ Bonus
-- Lisäksi huomautettakoon, että koko kysymyksestä paistaa myös nykyajan "ostoskärryuskonnollisuuden" perusongelma: eihän filosofian tarvitse perustella omaa maailmankuvaansa antroposentrisestä hyötynäkökulmasta. Jos satanisti-okkultisti kokee että maailma todella on sellainen että Saatanalla on siinä merkityksekäs osa, on jopa outoa esittää erillinen kysymys siitä, miksi sitten kannattaa olla satanisti: ikään kuin kokemus siitä millainen maailma on & millaisia maailmankatsomuksia itseensä liittää olisivat kaksi eri asiaa, toinen irrallisesti filosofinen & toinen irrallisesti utilitaristinen kysymys. Eheyteen pyrkivälle ihmiselle nämä ovat kuitenkin välttämättä yksi ja sama asia.
p.s. Näiden kohtien järjestyksen voisi muuttaa lukijaystävällisemmäksi. Laitoin ne nyt tähän suurin piirtein mieleen tulevassa järjestyksessä.